Mikä on sinun tärkein työkalusi? Mitä ilman et voisi tehdä työtäsi? Minulle vastaus on ilmiselvä: rikas ja rakas suomen kieli.
Mitähän Mikael Agricola tuumaisi suomen kielen nykytilasta? Olisiko hän iloinen, että Abckiriasta on edetty aimo harppauksin ja kielestä on pidetty hyvää huolta? Vai mutristelisiko hän kenties suutaan todetessaan, että emme käytä suomen kieltä niin rikkaasti ja ilmaisuvoimaisesti kuin voisimme?
Ammattitautiko, kun riittävän hyvä ei riitä?
Suomen kieli istuu tiukasti kiinni aivoissa ja arjessa. Monet meistä ovat erittäin kiinnostuneita kielestä ja kielen ilmiöistä. Itsekin teen päivittäin tietoisesti ja huomaamattani havaintoja erityisesti kirjoitetusta kielestä. Suomen kieli tulee vastaan mediassa, somessa, mainos- ja markkinointiteksteissä, ohjeissa ja verkkosivuilla.
Minussa huoliteltu kieli aikaansaa ilon lisäksi toimintaa: ”Olipa hyvin sanottu! Ymmärsin heti, mistä on kysymys! Pitääpä etsiä tästä lisää tietoa!”. Välillä huolimaton kieli suorastaan hirvittää. Myönnettävä on, että ammattilaisellakaan lopputulos ei huolellisen föönäyksen jälkeenkään ole aina kovin kuohkea.
Usein kuulee sanottavan, että vähän huolimattomampikin kieliasu käy, kunhan ydinviesti tulee selväksi. Olen eri mieltä. Hiukan sinne päin on harvemmin selkeää, tiivistä ja yksiselitteistä. Kaikilla on oikeus hyvään kieleen – kiireessäkin ja varsinkin kiireessä. On hyödyllistä, kun teksti kulkee ja kuljettaa lukijaa luontevasti ja saa hänet toimimaan kirjoittajan tavoittelemalla tavalla.
Selkeä kieli vaatii hyvän äidinkielen osaamisen lisäksi aivotyötä ja aikaa. Työelämän teksteissä niiden puute näkyy. Organisaatioiden kieltä voisi usein perata tiheämmälläkin kammalla: kiireessä ulos tuutattu sisältö tai tarkistamattomat konekäännökset eivät ole hyvää asiakaspalvelua eivätkä anna hyvää kuvaa viestivästä organisaatiostakaan. Kela on esimerkki organisaatiosta, jossa asiakastekstien käytettävyyteen on pureuduttu erityisen huolellisesti, siellä laiskalle ajattelulle ja ilmaisulle ei ole annettu tilaa. On siis hyvä antaa aikaa aivotyölle ja tekstin kirjoitukselle, jotta lopputulos ei mene hukkaan ja jää lukijoita vaille.
Kieli muuttuu ja niin sen pitääkin
Suomen kieli on ylettömän ilmaisuvoimainen kieli, joka muuttuu. Sitä käyttää lähemmäs kuusi miljoonaa ihmistä, kukin omien edellytystensä mukaisesti. Erilaisille tavoille käyttää kieltä on siis oltava tilaa, mutta selkeään kieleen olisi hyvä pyrkiä ainakin organisaatioiden viestinnässä. Markkinointikielessä voi irrotella ja leikitelläkin, kunhan silmää särkevät tavutukset ja englanninkieliset väännökset eivät saa liikaa tilaa.
Jotta korvaamaton kielemme säilyy, sitä pitää myös suojella. Suomessa Kotimaisten kielten keskus, Kotus, pitää huolta kielestä ja ohjeistaa auliisti monissa kanavissa. Ranskassa on menty vielä pidemmälle: arvovaltainen Ranskan akatemia sääti lain, joka turvaa ranskan kielen aseman.
Kieli on viestijöiden tärkein työkalu
Viestin sisältö ja kohderyhmä ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös sen muoto ja ulkoasu. Rohkenen väittää, että on laiskuutta olla antamatta kielelle sen ansaitsemaa huomiota ja hoivaa. Huoliteltu kieli kuuluu organisaatioviestijöiden työkalupakkiin niin kuin terävät sakset parturille, ja meidänkin tehtävämme on pitää huolta kielestä ja sen säilymisestä. Heilutetaan siis Suomen ja suomen kielen lippua muinakin kuin Agricolan ja Aleksis Kiven päivinä.
Taidankin ensi kerralla kysyä kampaajaltani, mitä hän tuumaa nähdessään kadulla hillittömän hiuspehkon. Tekeekö hänen heti mieli tarttua saksiin ja muotoilla kuontalo uuteen kuosiin? Vai tyytyykö hän vain toteamaan, että ”kaikkea sitä näkee”?
Jos kiinnostuit, tutustu vaikka näihin:
- Kotimaisten kielten keskus (Kotus): Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
- Kielitoimiston ohjepankki (Kotus): Kielitoimiston ohjepankki
- Kielitoimiston sanakirja (Kotus): Kielitoimiston sanakirja
- Eeva Öörni: Selkeä kieli, toimivat tekstit (2024)
- Laura Niemi: Työelämän tyhjänpuhujat – Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan (2024)
- Kulttuuriykkösen podcast Yle Areenassa: Suorat sanat työelämän jargonista
Teksti: Hanna Ylli, Viestintä ja vaikuttavuus, TAMK
Kuva: Adobe Stock
Kommentit