Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Artikkelit vuodelta 2025

Pienet osaamiskokonaisuudet – kuka maksaa ja miksi kyse ei ole vain rahasta?

Tämä blogikirjoitus perustuu ajatuksiin kahdesta paneelikeskustelusta, joissa pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin työelämän ja korkeakoulujen näkökulmista: Marraskuussa 2025 PINKO-hankkeen webinaarissa painottuivat yritysten arjen odotukset, ja joulukuussa 2025 POIJU-hankkeen paneelissa osaamiskokonaisuuksien tulevaisuus, rahoitus ja rakenteet. Yhteinen havainto molemmissa keskusteluissa oli selvä: kysymys ei ole vain rahasta, vaan arvosta, ajasta, rakenteista ja vastuista.

Jatkuvan oppimisen kipupisteet ja mahdollisuudet ammatillisissa opettajakorkeakouluissa

POKOT-hankkeen verkkotyöpajassa 9.12.2025 ammatillisten opettajakorkeakoulujen (AOKK) asiantuntijat pysähtyivät pohtimaan jatkuvaa oppimista ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Valtakunnallisen POKOT-hankkeen ja TAMKin toimiin liittyvä AOKK opettajille sekä jatkuvan oppimisen rajapinnassa toimiville päälliköille ja asiantuntijoille suunnattu verkkotyöpaja osallisti liki neljääkymmentä teemasta kiinnostunutta valtakunnallisesti. Keskusteluissa nousi esiin tuttuja teemoja: hiljaisten signaalien tunnistaminen, muutosjoustavuuden tarve ja kyky reagoida nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Tekoälyn vaikutukset opettajan työhön nähtiin edelleen ajankohtaisena kysymyksenä.

Uutta osaamista TKI-hankkeista

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu korkeakouluopetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä edistävää TKI-toimintaa [1]. Vaikka TAMKissa tehdäänkin TKI-toimintaa, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta tarkasteltaessa TAMKin TKI-toiminnan volyymi on TAMKin kokoon suhteutettuna pientä [2]. TAMK tavoittelee TKI-toimintansa kolminkertaistamista 2030 vuoteen mennessä. Tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista lähestymistapaa TKI-toiminnan kehittämiseen.

Messut, tuo tapahtumien villi länsi, on yllättävän vaikea laji, erityisesti kansainvälisesti

Melkein jokainen meistä on joskus ollut messuosastolla töissä, mutta harva tietää millaisia valmisteluja kannattaisi tehdä etukäteen. Miten tarkkaan kustannukset, viesti, ja osaston visuaalisuus sekä toiminnot kannattaisi suunnitella, jotta toivottu kohderyhmä tulisi tutustumaan, mutta erityisesti, että messut tuottaisivat jotain lisäarvoa kustannusten kattamiseksi.

Pienet osaamiskokonaisuudet kiinnostavat vai kiinnostavatko sittenkään?

Pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tapahtumia on tällä hetkellä useita sekä Suomessa että Euroopassa. Niiden tarpeellisuus on siis nostettu voimakkaasti esille. POIJU-hankkeessa selvitimme jo aikaisemmin, että työelämä ei ole niinkään kiinnostunut opintopisteistä vaan osaamisesta, kun taas korkeakoulut haluavat pitää kiinni mitattavasta ja tarkemmin määriteltävistä kokonaisuuksista (Piiroinen, Järvinen & Pirhonen 2025). Lokakuun työpajassa halusimme selvittää korkeakouluhenkilöstön näkemyksiä työelämän kokemuksista.

Yhteistyötä toisen asteen kanssa – TAMKin oppimisen tuki kiinnostaa

Hallitusohjelman linjausten ja lainsäädännön muutosten myötä toisen asteen oppimisen tuessa sekä ammatillisen koulutuksen erityisessä tuessa ja lukiokoulutuksen erityisopetuksessa tapahtuu muutoksia. Toisen asteen opinto-ohjaajat ja opettajat ohjaavat opiskelijoitaan jatko-opintoihin, joten he ovat kiinnostuneita, miten TAMKissa opetetaan, opiskellaan ja miten opiskelijoita tuetaan. Toisen asteen muutokset kiinnostavat myös TAMKissa, koska osa toisella asteella tukea saaneista jatkaa opintojaan korkea-asteelle – miten pystymme vastaamaan tuen tarpeeseen? Yhteinen keskustelu teeman ympärillä onkin erittäin tärkeää ja tervetullutta. Viime aikoina tätä keskustelua on käyty mukavasti.

Pieniä tutkijoita ja suuria oivalluksia – LuovaLUMA sytytti kipinän tiedekasvatukseen Metsossa

Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-sali täyttyi 14.11.2025 innostuneesta puheensorinasta, kun varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokoontuivat LuovaLUMA varhaiskasvatus -koulutukseen. Kouluttajina toimivat TAMK:n asiantuntijat Noora Erkkilä, Sampo Saari ja Sami Suhonen. Päivän tavoitteena oli innostaa osallistujia kokeilemaan uusia tapoja opettaa luonnontieteitä, rohkaista heitä tutkimaan arjen ilmiöitä yhdessä lasten kanssa sekä kehittää konkreettisia menetelmiä varhaiskasvatuksen arkeen.

Paranoideja optimisteja vastuullisen muotoilun äärellä

Tampereen ammattikorkeakoulu järjesti hiljattain tilaisuuden TAMK & Beyond – kumppani vastuullisessa muotoilussa, jossa sain kunnian toimia panelistina. Keskustelussa toin esiin näkemyksiäni vastuullisesta muotoilusta sekä korkeakoulun roolista kestävän tulevaisuuden rakentajana. Toimin TAMKissa vastuullisuuden lehtorina, ja paneelin valmistautuminen tarjosi tilaisuuden jäsentää ajatuksiani myös blogin muotoon – osana laajempaa keskustelua siitä, millaista osaamista ja ajattelua tulevaisuuden ammattilaisilta tarvitaan.

Kv-viikko idän ja lännen risteyksessä

Keväällä päätin hakeutua ensi kertaa kansainväliseen henkilöstövaihtoon saadakseni kokemusta ja näkemystä muiden maiden korkeakouluista. Marmara University Istanbulissa mainosti mielenkiintoista henkilöstöviikkoa aiheenaan ”Erasmus without borders: Enhancing mobility with digital alternatives”. Virtuaaliset vaihdot ja muu kansainvälinen toiminta kiinnostavat aina, joten päätin lähteä Istanbuliin tutkimaan asiaa lisää.

Uudelleen käytettävä kuitupohjainen munakenno jakaa pakkausalan ammattilaisten mielipiteet

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut – BioPak -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää puukuitupakkausten takaisinottoa ja uudelleenkäyttöratkaisuja. Uudelleenkäytöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan pakkausratkaisun uudelleen käyttöä samassa tarkoituksessa, kuin mihin se on suunniteltu. Tähän liittyen hankkeessa on kehitetty konseptin omaisesti kuitupohjaisten kanamunakennopakkausten uudelleen käyttöön liittyvää ideaa, jonka toimivuudesta tarvitaan kuluttajilta näkemyksiä. Tarkoituksena on haarukoida kuluttajien näkemyksiä ja asenteita kuitupohjaisten uudelleenkäytettävien kananmunapakkausten kestävyydestä ja kiertotaloudesta BioPak-hankeen RoadShowssa eri paikkakunnilla.

Pienet yritykset pinteessä - osaaminen avaimena uuteen nousuun

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Selvitysten mukaan pk-yritysten taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin. Käytännössä tämä näkyy erityisesti palvelualalla, jossa viidennes yrityksistä arvioi tilanteensa huonoksi. Toisaalla kerrotaan, että kymmenet tuhannet yritykset, etenkin pienet toimijat, ovat lopettaneet viime aikoina. Osaamisen kehittäminen voi olla avain uuteen nousuun.

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut – Anniinan matka BioPak-hankkeessa

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut (BioPak) -hanke edistää siirtymää kohti kestävämpiä pakkausratkaisuja. Sen tavoitteena on kehittää puukuitupohjaisia pakkauksia ja edistää niiden takaisinottoa ja uudelleenkäyttöä. Hanketta toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) sekä Oulun yliopiston Mittaustekniikan laitos (MITY). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (EAKR). Työ jatkuu vuoteen 2027 asti, ja sen aikana etsitään ratkaisuja, jotka vievät pakkausteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.