Empatia, sanaton ja visuaalinen viestintä etäyhteyksissä
Lapin yliopisto on yhtenä osatoteuttajana mukana TAMKin koordinoimassa Etänä Enemmän – sote-työ uudistuu -hankkeessa. Lapin yliopiston työpaketissa käsittelemme taidelähtöistä tutkimusta, empatiaa korostavia muotoilun menetelmiä ja niiden kehittämiseen liittyviä tehtäviä sote-alan etäyhteyksien kehittämisessä. Yhtenä kantava käsitteenä on osallisuus.
Muotoiluajattelijoilla (vrt. design thinking) on kyky tuntea empatiaa muita kohtaan, huomata asiat, joita muut eivät huomaa ja hyödyntää tätä innovaation lähteenä. Muotoiluajattelu voi esimerkiksi antaa mahdollisuuden äänen idealisoinnin ja vastakkainasettelun avulla muiden pelolle tai rohkeudelle. Heillä on optimistinen halu tarttua haasteisiin, kyseenalaistaa ja tutkia rajoituksia. Muotoiluajattelijat tekevät yhteistyötä muiden alojen asiantuntijoiden rinnalla. (Varto 2015; Miettinen 2014; Brown 2008.)
Asiakasymmärrys on palvelumuotoiluprosessin ensimmäinen vaihe, joka tarkoittaa asiakkaan tiedostamattomien ja tietoisten tarpeiden selville saamista ja niistä oppimista (Moritz 2005). Palvelumuotoilu yhdistää kulttuurisen, sosiaalisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen alueet (Miettinen 2011). Empaattisen muotoilun prosessin piirteet ovat hyvin samankaltaisia kuin muotoiluprosesseissa yleensä. Prosessi voi edetä esimerkiksi havainnoinnin ja tiedonkeräämisen, kerätyn tiedon ymmärtämisen ja tulkinnan kautta mahdollisten ratkaisujen ideointiin sekä uusien, asiakasta palvelevien toimintamallien kehittämiseen. Perinteisesti ajateltuna muotoilun lopputulos ajatellaan usein konkreettisena tuotteena, mutta muotoilutoiminnan lopputuloksena voi syntyä myös uusi palvelu tai toimintamalli. Toimintamallin muotoiluun liittyy läheisesti muutoksen kohteena olevaan toimintaympäristöön kuuluvien jäsenten kanssa yhdessä työskentely. Muotoilijalla ei ole valmiita ratkaisumalleja, vaan ratkaisut tuotetaan yhteistoiminnallisesti esimerkiksi sote-alan asiantuntijaryhmän kanssa.
Tutkimme Lapin yliopistossa johtamista ja työyhteisön kohtaamisia tunteiden kautta, tunneperäisesti, jolloin voidaan lisätä ja tukea myös osallisuutta. Visuaalisten ja muotoilu- ja taidelähtöisten menetelmien kehittäminen jatkuu edelleen sekä valtakunnallisessa Etänä Enemmän – sote-työ uudistuu -hankkeessa että Lapin yliopiston taiteen ja tieteen alaan liittyvissä monitieteisissä ja poikkitaiteellisissa tutkimusprojekteissa. Teemme yhteistyötä myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Focus työhyvinvoinnin johtamiseen! -hankkeen (2020–2023) kanssa.
Lähteet:
Miettinen, S. 2011. Palvelumuotoilu – yhteissuunnittelua, empatiaa ja osallistumista. Teoksessa Miettinen, S. (toim.) Palvelumuotoilu ─ uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.
Sitra. 2020. Megatrendit 2020. https://www.sitra.fi/artikkelit/megatrendit-2020-kalvosetti
Brown, T. 2008. Design Thinking. Harvard Business Review. June2008. hbr.org.
Moritz, S. 2005. Service Desing: Practical Access to an evolving Field. Köln International school of Design. University of Applied Sciences Cologne.
Varto, J. 2015. Prosessi ja tutkimus. Ruukku Journal 29.6.2015. Ruukku – Prosessi ja tutkimus – Synpunkter (ruukku-journal.fi)
Kirjoittajat: Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta:
Professori, TaT, hankkeen vastaava Heidi Pietarinen (yläkuva)
Yliopistonlehtori, FT, projektipäällikkö Johanna Oksanen (keskellä)
Yliopisto-opettaja, TaM, väitöskirjatutkija Anu Kylmänen (alakuva)
Pääkuva: Shutterstock, muokkaus Minttu Rantanen
Kommentit