Tarve käytänteiden yhtenäistämiselle
Sote-kentän etäjohtamisen pitkästä käytännön kokemuksesta huolimatta siihen kohdistuva tutkimustoiminta on vähäistä, kuten tänä vuonna julkaistu kirjallisuuskatsaus osoittaa. Tämä ilmenee myös etäjohtamisen käytänteiden epäyhtenäisyytenä. Vuosina 2019–2020 ennen koronapandemian alkua hankkeessa tehdyt haastattelut osoittivat etäjohtamisen käytänteiden vaihtelevan sekä organisaatioiden välillä että niiden sisällä. Esiin nousi tarve käytänteiden yhtenäistämisestä, minkä nähtiin parantavan toiminnan laatua.
Näistä lähtökohdista Itä-Suomen yliopisto käynnisti työpajatoiminnan eräässä kuntayhtymässä. Työpajoissa kehitettiin yhdessä organisaation henkilöstön sekä johtajien kanssa etäjohtamisen käsikirja.
Konkreettisia työkaluja etäjohtamiseen
Työpajatoiminta osoittautui erittäin hyväksi ja osallistavaksi kehitystyön menetelmäksi. Saatu palaute vastasi hyvin toteuttajien kokemuksia, mikä rohkaisee työpajatoiminnan hyödyntämistä myös tulevaisuudessa.
Etäjohtamisen käsikirja on samaan aikaan sekä konkreettinen että joustava, mikä mahdollistaa sen hyödyntämisen erilaisissa yksiköissä sekä organisaatioissa. Käsikirja sisältää etäjohtamisen keskeisiä teemoja, kuten luottamus, vuorovaikutus, viestintä sekä etäjohtajan ja etäjohdettavan työntekijätaidot. Lisäksi kirjassa on kolme käytännönläheistä työkalua etäjohtamisen suunnittelun ja toteutuksen tueksi.
Suunnitelmallista työskentelyä
Työpajoihin kutsuttiin 48 henkilöä, joista muodostettiin neljä heterogeenista ryhmää. Ryhmät kokoontuivat viisi kertaa sekä lähi- että etätapaamisina. Ryhmäläiset saivat pohdintatehtäviä ja työskentelyn edetessä yhdessä valittuja kehittämiskohteita konkretisoitiin. Työpajojen vetäjien laatimaa alustavaa versiota käsikirjasta tarkennettiin yhteisissä keskusteluissa. Viimeisessä tapaamisessa arvioitiin työpajatoiminnan toteutumista muun muassa osallistujille suunnatulla kyselyllä.
Palautetta
Työpajatoiminnan suunnittelu ja valmistelu on tärkeää. Tietoa tulee kerätä kattavasti, mikä tässä tapauksessa toteutui sekä kirjallisuuteen perehtymällä että haastatteluin. Työpajatoiminta on intensiivistä ja edellyttää hyvää vireystilaa ja voimavaroja. Haasteena voi olla myös osallistujien sitoutuminen työpajatoimintaan. Hyviksi sitouttamiskeinoiksi osoittautuivat dialogiset menetelmät ja pohdintatehtävät. Työryhmien vetäjiltä odotetaan joustavuutta ja innovatiivisuutta, koska ryhmät voivat olla hyvin erilaisia eikä yhtä oikeaa toimintatapaa ole.
Osallistujat pitivät merkityksellisenä käytännöllisen toimintamallin luomista, jossa positiivisena nähtiin erityisesti organisaation eri tahojen näkemysten huomioiminen. Ryhmien heterogeenisyyden koettiin lisänneen osallistujien ymmärrystä organisaation eri toimijoista. Työpajoihin osallistumisen koettiin olevan helppoa, minkä osallistujat yhdistivät avoimeen ilmapiiriin sekä toiminnan suunnitelmallisuuteen.
Kirjoittaja: Anja Terkamo-Moisio, tutkija, TtT, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Shutterstock / logojen lisäys Minttu Rantanen
Kommentit