Entä jos kaikkein tärkein kysymys onkin toinen: Mitä ihmisen elämässä muuttui? Juuri tätä kysymystä on tarkasteltu MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeessa yhteistyössä Synesis Oy:n kanssa soveltamalla Synesiksen kehittämää ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan menetelmää.
Ilmiöistä muutokseen
Työn ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin ilmiökartta nuorten aikuisten mielenterveyshaasteista. Kartan avulla hahmotettiin ilmiön monimutkaisuutta: mielenterveyden haasteet eivät synny tyhjiössä, vaan niitä muokkaavat monet toisiinsa kytkeytyvät tekijät, kuten toimeentulo, osallisuus, ihmissuhteet ja arjen toimintakyky.
Ilmiökartta auttoi tunnistamaan ilmiöitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Samalla syntyi seuraava kysymys: miten ihmisen elämässä tapahtuva muutos voidaan tehdä näkyväksi?
Viisi tilaa – yksi elämä, jatkuvassa muutoksessa
Toisessa vaiheessa huomio siirtyi ilmiöistä muutokseen. Työn tuloksena hahmottui viisi tilaa, jotka kuvaavat nuoren aikuisen erilaisia elämäntilanteita.
- Kiinnittynyt – arki toimii, tulevaisuus näyttää mahdollisuuksia sisältävältä.
- Haavoittuva – elämä on tasapainossa, mutta perusta on vielä herkkä horjumaan.
- Kuormittunut – arjen haasteet kuluttavat voimavaroja jatkuvasti.
- Irtikytkeytynyt – yhteys palveluihin, opiskeluun, työhön tai ympäröivään yhteiskuntaan on heikentynyt.
- Lukkiutunut – arki ei enää kannattele ja ihminen on jäänyt yksin vaikeuksiensa kanssa.
Kyse ei ole ihmisten luokittelusta. Kukaan ei ole vain yksi tila. Sen sijaan malli auttaa tunnistamaan ja sanoittamaan muutosta. Ihminen voi siirtyä ajan myötä tilasta toiseen, joskus eteenpäin ja joskus taaksepäin. Juuri näissä siirtymissä vaikuttavuus piilee.
Vaikuttavuus syntyy usein pienistä askelista
Yksi työskentelyn merkittävimmistä oivalluksista on ollut, että vaikuttavuus näkyy harvoin suurina ja dramaattisina käänteinä. Useammin muutos rakentuu pienistä askelista. Ehkä ihminen uskaltaa vastata puhelimeen. Ehkä hän sitoutuu ensimmäiseen tapaamiseen. Ehkä päivärytmi alkaa vähitellen palautua. Yksittäisinä tekoina ne voivat näyttää vähäisiltä, mutta yhdessä ne voivat muuttaa elämän suunnan. Siksi vaikuttavuuden ymmärtäminen edellyttää kykyä nähdä myös ne edistysaskeleet, jotka jäävät helposti perinteisten mittareiden ulkopuolelle.
Palveluista elämäntilanteisiin
Työ on haastanut myös perinteistä tapaa arvioida palvelujen onnistumista. Sen sijaan, että tarkasteltaisiin yksittäisiä palveluja irrallisina suoritteina, voidaan kysyä: Miten eri tukimuodot auttavat ihmistä siirtymään kohti vakaampaa elämäntilannetta? Samalla voidaan tunnistaa niitä hetkiä, joissa oikea-aikainen tuki voi ehkäistä ongelmien syvenemistä tai vauhdittaa myönteistä kehitystä.
Hyvinvointi ja talous samassa kuvassa
Ihmiskeskeisessä vaikuttavuustyössä hyvinvointia tarkastellaan rinnakkain taloudellisten vaikutusten kanssa. Tavoitteena ei ole laskea ihmiselle hintaa. Sen sijaan taloudellinen näkökulma auttaa ymmärtämään, millaisia vaikutuksia pitkittyneillä haasteilla voi olla sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Kun hyvinvoinnin muutokset ja kustannusvaikutukset tuodaan samaan tarkasteluun, vaikuttavuudesta muodostuu aiempaa kokonaisvaltaisempi kuva.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on arvioida tarkemmin, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat ihmisten siirtymiin tilasta toiseen. Kyse ei ole pelkästä mittaamisesta. Tavoitteena on rakentaa välineitä vaikuttavuuden johtamiseen, kehittämiseen ja viestimiseen.
Ennen kaikkea tavoitteena on tehdä näkyväksi jotain sellaista, mikä jää usein numeroiden taakse: ihmisen mahdollisuus löytää uudelleen usko omaan tulevaisuuteensa. Lopulta ihmiskeskeisen vaikuttavuustyön tärkein kysymys on edelleen sama kuin alussa: Mitä ihmisen elämässä muuttuu?
Mittarit, mallit ja laskurit ovat vain välineitä. Vaikuttavuuden todellinen kohde – ja sen tärkein mittari – on ihminen.
Kirjoittaja:
Iina Nieminen, Projektiasiantuntija, teollisuusteknologia
Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Kommentit