IJsselheemin tarjoamia caseja ratkovat monialaiset ja monikulttuuriset tiimit työskentelevät Team We Erasmus+-hankkeessa (Team We = ”Team Teaching in Welfare Technology”). Viikon teemana oli ”Care at home with welfare technology” ja caset liittyivät siihen, mikä tekee kodista kodin, miten ilmanvaihto mahdollistetaan vanhassa ja suojellussa talossa ja miten turvallinen liikkuminen kotoa ja takaisin mahdollistetaan. Projektin ideana on oppia ratkaisemaan juuri tällaisia työelämästä nousevia ongelmia hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen. Case-oppimisen lisäksi hankkeessa hyödynnetään pedagogisina malleina tiimioppimista ja tiimiopettajuutta, käänteistä oppimista sekä muotoiluajattelua (desing thinking) palvelu- ja oppimismuotoilua.
Syyskuun LTT-viikon (learning, teaching and training) isona pedagogisena teemana oli muotoiluajattelu (design thinking). Tavallisin sovellusalue tämän tapaiselle ajattelulle on palvelumuotoilu. Opettajien ohjelmassa LTT-viikon aikana tutkittiin muotoiluajattelua myös oppimisprosessin muotoilun näkökulmasta sekä muotoiluajattelun työkaluja oppimista aktivoivina opetusmenetelminä.
Case-tapausten ratkaisuun sovellettiin hackathonia. Hackathon on strukturoitu ja aikataulutettu prosessi, jossa eri osaajat kokoontuvat ratkaisemaan annettuja kehittämishaasteita tiimeinä. Tavoitteena on nopea, fokusoitu ja intensiivinen ideoiden synnyttäminen tiettyä tapausta tai haastetta varten. (Kesämaa, 2021.) Team We -projektin LTT-viikolla hackathon sisälsi 10 eri vaihetta, jossa ratkottavista tapauksista tiimit pääsivät ensin haastattelemaan asiakasta ja heidän asiantuntijoitaan, tuottivat sitten mahdollisimman monta ratkaisuvaihtoehtoa, arvioivat niitä ja valitsivat niistä sopivimman ja lopuksi valmistelivat lyhyen pitchaus -puheen asiakkaalle ja pitivät sen myös.
Opiskelijatiimit toimivat hackhatonin aikana varsin itsenäisesti. Omia casejaan varten opiskelijat olivat edellisenä päivänä saaneet kerätä tietoa erilaista teknologioista ja myös kokeilla niitä. Opettajatiimien ensisijainen tehtävä hackathonien aikana oli tiimien pitäminen aikataulussa niin, että kaikki 10 vaihetta ehdittiin toteuttaa. Lisäksi opettajilla oli fasilitaattorin/ohjaajan rooli. Avoimilla kysymyksillä oli tarkoitus avata ja ruokkia opiskelijatiimin ajattelua, ja suoria neuvoja tarjota vain sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijatiimi ei päässyt toiminnassaan eteenpäin.
Hackhaton näytti toimivan ja tuottavan tulosta. Jokainen tiimi esitteli omasta haasteestaan asiakkaan näkemyksen mukaan uusia näkökulmia tuottavan ratkaisun.
Viikko toteutettiin kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa aitoja työelämän ongelmia oppimisen lähtökohtana hyödyntäen. Saimme taas todistaa, että työelämäläheinen ja työelämälähtöinen ammatillinen koulutus tarjoaa todellisia mahdollisuuksia sekä osaamisen kehittymiseen että opiskelijoiden osaamispotentiaalin hyödyntämiseen aitojen työelämän ongelmien ratkaisemisessa.
Lähde:
Kesämaa, M. Yhteiskehittämisen perusta. Julkaisussa Kesämaa, H. & Mattila, M. 2021. IDEARIIHI HÄKKÄYS JAMIT Yhteiskehittämisen opas opettajille. XAMK KEHITTÄÄ 141 KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/494669/URNISBN9789523443211.pdf?sequence=2&isAllowed=y Luettu 12.12.2022
Teksti ja kuvat: Lehtori Hanne Mäki-Hakola ja lehtori Nina Eskola-Salin, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK
Työelämän ja koulutuksen yhteiset tavoitteet ja niiden todentuminen opiskelijoiden opinnoissa valmistaa työelämätaitoisia ammattilaisia. Nämä ammattilaiset ovat työelämän tukiranka.
Heini Solin
21.12.2022 10:15