Korkeakouluissa olemme tottuneet perustelemaan ja kuvailemaan asioita laajasti. Sen sijaan markkinoinnin, tiivistämisen ja erottuvuuden kieli ei aina ole meille luontevaa. Tässä kohtaa tarvitaan osaamislupausta.
Osaamislupaus kuvaa lyhyesti, mihin työelämän osaamistarpeeseen pieni osaamiskokonaisuus vastaa ja miksi se on arvokas. Sen muotoilussa kannattaa ottaa oppia yritysten arvolupauksesta.
Yritysten arvolupaus alkaa asiakkaan tarpeesta
Yritysten arvolupaus ei lähde tuotteesta vaan asiakkaasta. Business Model Canvas -ajattelussa tunnistetaan ensin, ketä autetaan, millaisia ongelmia asiakkaalla on, ja mitä hyötyjä hän tavoittelee. Vasta tämän jälkeen muotoillaan lupaus siitä, miten tuote tai palvelu ratkaisee ongelman tai tuottaa arvoa. Lupauksen on oltava selkeä, uskottava ja toteutettavissa. (Järvinen & Kari, 2017.)
Sama ajattelu sopii hyvin pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluun. Koulutuksen “asiakas” ei ole vain opiskelija, vaan myös työelämä, joka tarvitsee uutta osaamista. Pelkkä sisältöjen, menetelmien tai opintopisteiden kuvaaminen ei riitä. Olennaista on vastata kysymyksiin: mitä ongelmaa tämä osaaminen ratkaisee, missä tilanteessa sitä tarvitaan ja mitä muuttuu koulutuksen jälkeen?
Osaamislupaus pakottaa katsomaan koulutusta ulkopuolisen silmin. Miksi juuri tämä koulutus kannattaa valita, kenelle se on tarkoitettu ja mitä arvoa se tuottaa?
Osaamislupaus tekee osaamisen näkyväksi
Digivision (2024) osaamisen kuvaustiedon loppuraportin mukaan osaamisen kuvaamisen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää myös korkeakoulujen ulkopuolella. Tämä korostuu jatkuvassa oppimisessa, jossa työikäinen oppija täydentää osaamistaan työn, uramuutosten ja organisaatioiden tarpeiden ohjaamana.
Osaamislupaus ei korvaa osaamistavoitteita, vaan täydentää niitä. Osaamistavoitteet kuvaavat, mitä oppija osaa koulutuksen jälkeen. Osaamislupaus puolestaan kertoo työelämän kielellä, mitä hyötyä osaamisesta on ja missä tilanteissa sitä voidaan hyödyntää.
Hyvä osaamislupaus rakentuu kolmesta kysymyksestä:
- Kenelle osaamiskokonaisuus on tarkoitettu?
- Mihin osaamistarpeeseen se vastaa?
- Mitä oppija pystyy tekemään paremmin koulutuksen jälkeen?
Lupauksen tulisi kuvata toimintakykyä, ei vain tietämistä. Verbit kuten soveltaa, kehittää, ratkaisee ja ottaa käyttöön kertovat vaikuttavuudesta paremmin kuin esimerkiksi ymmärtää tai perehtyy.
Osaamislupaus on myös palvelumuotoilua
Pieni osaamiskokonaisuus kilpailee oppijan ajasta, huomiosta ja luottamuksesta. Oppija kysyy: sopiiko tämä minulle, ratkaiseeko tämä ongelmani ja kannattaako tähän käyttää aikaa? Jos kuvaus ei vastaa näihin kysymyksiin, oppija siirtyy eteenpäin.
Pienten osaamiskokonaisuuksien kuvaaminen on myös palvelumuotoilua. Tarjontaa ei pidä rakentaa vain korkeakoulun sisäisestä logiikasta, vaan oppijan ja työelämän tarpeista käsin.
Yrityksiltä korkeakoulut voivat oppia kolme asiaa: 1) arvo määrittyy vastaanottajan näkökulmasta, 2) hyvä lupaus on lyhyt ja ymmärrettävä, ja 3) lupaus on pystyttävä lunastamaan käytännössä. Siksi työelämätarpeen, osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus.
Osaamislupaus tekee osaamisesta näkyvää. Se osoittaa selkokielellä, miksi koulutus on merkityksellinen juuri nyt.
Lähteet
Digivisio. 2024. Loppuraportti: Osaamisen kuvaustiedon kokonaisuus. https://digivisio2030.fi/julkaisut/korkeakouluilla-on-nyt-yhteiset-periaatteet-osaamisen-kuvaamiseen-nain-niita-tyostetaan-eteenpain/
Järvinen, M. & Kari, M. 2017. Yritä, erehdy, onnistu. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Kirjoittajat:
Ilkka Piiroinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
Jukka-Pekka Pirhonen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
Hannu Järvinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
Kommentit