Vastineeksi rahoitukselle hankkeiden rahoittajat odottavat hankkeilta suoria vaikutuksia sekä pidemmän aikavälin vaikuttavuutta. Millä konkreettisilla toimilla hankkeissa on pyritty varmistamaan hankkeen vaikuttavuus ja parantamaan tuottavuutta ja työhyvinvointia?
Osaamisen kehittäminen on monesti ollut hyvin spesifistä, liittyen esim. digitaitoihin, muutoskyvykkyyteen tai johtamisosaamiseen. Toisaalta laaja-alaisimmillaan toimenpiteisiin on voinut lukeutua esim. kokonaisen työhyvinvoinnin valmennusohjelman kehittäminen. Toisilta oppiminen vai vertaisoppiminen ja mentorointi ovat olleet käytössä. Tyypillisesti osaamisen kehittämisen yhtenä lopputuotoksena on ollut oppimateriaaleja, jotka jäävät TAMKin ja muiden niitä tarvitsevien käyttöön hankkeen päätyttyä.
Hankkeiden keskiössä on ollut toiminnan kehittäminen. Kohdeorganisaatioissa, jotka ovat olleet pääasiassa pk-yrityksiä, on kehitetty esimerkiksi työ- ja toimintaprosesseja, uusia palvelukonsepteja, innovaatiojärjestelmää ja työhyvinvoinnin käytäntöjä. Yritysten toiminnan eri osa-alueiden kehittämiseksi on laadittu toimintasuunnitelmia ja kattavia räätälöityjä kehittämisohjelmia.
Työskentelyn pohjaksi on tehty erilaisia selvityksiä kohderyhmän tarpeista. Kehittämiskohteita on tunnistettu työpajoissa ja tuloksena on saatu kehittämisideoita, joita on sitten testattu käytännössä. Samalla on kannustettu yrityksiä kokeilukulttuuriin. Työpajojen avulla yritykset ovat voineet omaksua yhteistoiminnallisen kehittämisen periaatteet ja ottaneet työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaisen kehittämisen osaksi jokapäiväistä liiketoiminta- ja johtamiskulttuuria.
Hankkeen välituloksista ja hankkeen aikana kertyneistä kokemuksista on tyypillisesti laadittu toimintamalli tai menetelmäohjeistus tai -opas, joka on dokumentoitu käsikirjamaiseen muotoon ja viety kaikkien kiinnostuneiden saataville ja käyttöön. Tuloksia on levitetty kohdealan ammattilaisille erilaisissa tulos- ja teemaseminaareissa, joilla on myös pyritty vahvistamaan ja aktivoimaan alan toimijoiden alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja.
Mitä seuraavaksi?
Uusi EU:n ohjelmakausi 2021–2027 on jo hyvässä vauhdissa, ja edellisen ohjelmakauden tapaan rahoitusta on jälleen tarjolla tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittäville hankkeille. Nyt rakennerahasto-ohjelman nimi on ”Uudistuva ja osaava Suomi” ja nämä hankkeet sijoittuvat sen ESR+ -toimintalinjan ”Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi” alle. TAMKissa meille on hankkeiden myötä syntynyt erittäin vahvaa osaamista tuottavuus ja työhyvinvointi -teemasta. Sen varaan kannattaa ehdottomasti rakentaa uusia entistäkin laajempia ja vaikuttavampia hankkeita tuleviin ESR+ -ohjelman rahoitushakuihin, käyttäen apuna TAMKin projektitoimiston vahvaa ESR+ -ohjelman hankkeiden valmistelun ja toteutuksen osaamista.
TAMKin erityistavoitteeseen 7.1 ”Tuottavuus ja työhyvinvoinnin parantaminen” kohdistuneet hankkeet ohjelmakaudella 2014–2020:
- KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä
- LOG INNO
- DRAMA – dramaturgian keinot työhyvinvoinnin tukena
- RETHINK GASTRO
- nZEB hankeosaaminen
- YTY-yhteisöllisyydellä ja osallisuudella työhyvinvointia ja tuottavuutta
- SMART WORK
- Etänä Enemmän -sote-työ uudistuu
- Iällä ei ole väliä
- Kestävä aivoterveys
- Kevyesti kasvuun – Yrityksen sisäisellä Startup -ajattelulla kohti kokeilevaa ja tuottavaa työelämää
- Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä
- SoteNavi – pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke
Kirjoittajat:
Perttu Heino, Senior Specialist, TAMK
TKI-asiantuntija Venla Kinnunen, TAMK
Kuva: Shutterstock
Kommentit