Höntsä – Silta eteenpäin! -hankkeessa lisättiin liikettä, luovaa tekemistä ja yhteisöllisyyttä oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Meitä viehätti tuo höntsä-sana, ja otimme sen keskinäiseen kielenkäyttöömme. Saatoimme toivottaa toisillemme ”höntsästi onnea”, tsempata toisiamme ”höntsä auttaa”, tai sopia yhteisistä työkuvioista ”voisin pitää sun ryhmälle luki- ja matikkahöntsää”.
Kun Vuoden nuori taiteilija 2023 julkistettiin, Annukka totesi taiteilijan äidille Sissille, että ”ei oo poika paljon tainnut höntsäillä”, johon Sissi vastasi, että ”mä kyllä luulen, että juuri höntsäilemällä poika on tuohon päätynyt”. Tästä meille heräsi tarve selvittää ja määritellä ”höntsä”. Mitä me sillä oikein tarkoitamme, ja tarkoitammeko ihan eri asioita? Ja mikä kaikki voi olla höntsää? Voiko työ olla sitä? Onko höntsä yhtään mitään, vai onko koko elämä höntsää? Onko höntsä hyvä vai huono asia?
Pohdintaa höntsästä työelämän kehyksessä
Arkikielessä höntsä määritellään leikkimieliseksi, sellaiseksi, mitä ei tehdä täysin vakavissaan, vaan lähinnä huvin vuoksi. Suomen murteiden sanakirjan neljännessä osassa (julkaistu toistaiseksi vain painettuna) on kymmenkunta hönts-alkuista, etupäässä itämurteista tallennettua sanaa. Esimerkiksi verbit höntsätä, höntsytä ja höntsöttää kuvaavat huolimatonta, holtitonta tekemistä: Sitä nauroat ihmisii sijatkii ko heä höntsyveä tuos tiel (Viipurin läänin Pyhäjärvi).
Voiko tai saisiko työelämä olla välillä höntsää tai höntsäilyä, voisiko siis työssä olla myös kivaa ja mukavaa, jopa holtitonta tekemistä. Vai onko asiantuntijatyö samaa kuin ryppyotsaisuus: mitä parempi asiantuntija, sitä syvemmät otsarypyt, niinkö se menee. Voisiko käytävällä tanssahdella, vihellellä ”punaisia lehtiä” niin kuin kollegamme joskus ”vanhoina hyvinä aikoina” TAMKin D-siivessä teki. Saako töissä nauraa ja työstä nauttia?
Jos me sanoisimme, että lähdenpä töihin höntsäilemään, pitämään hauskaa, miltä se kuulostaisi? Nykyaikana pohdimme myös työstä palautumista, jossain kohtaa myös työssä palautumista. Auttaisikohan työpäivän aikaiseen palautumiseen, että ottaisimme itsemme ja toisemme hieman kevyemmin.
Rentoa ja pingottamatonta kohti?
Kaiken kaikkiaan useimmat ”höntsä-sanat” viittaavat rentoon, pingottamattomaan, päämäärättömäänkin tekemiseen, jota entisaikoina on pidetty lähes yksinomaan paheksuttavana. Ankaran kilpailuhenkisestä asenteesta halutaan vapautua liittämällä höntsä-sanaperheeseen mielikuvia iloisesta ryhmäliikunnasta. Ja vakavasti puhuen, myös alussa mainittu Höntsä-hanke on myös julkaissut tieteellistä tutkimusta ammatillisen koulutuksen yhteisöllisyyteen liittyen.
Enemmän kysymyksiä, enemmän pohdintoja. Millaista työelämää haluamme osaltamme olla luomassa: päämäärätietoisen moitteetonta vaiko paheksuttavasti iloista mielikuvituksellista. Olisiko teillä hetki aikaa höntsäillä?
Kirjoittajat:
Sissi Huhtala, lehtori, emerita
Annukka Tapani, yliopettaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK
Kuva: Pixabay
Kommentit