Näkökulma asiantuntijan tekstissä

Vinkkejä sisällön rakentamiseen

Julkaisussa pitää avata mahdollisimman konkreettisten esimerkkien kautta tulosten merkitystä ja hyötyä yrityksille, yhteisöille tai yksilöille (Belt 2021). Marianne Roivas (2022) painottaa, että ammattikorkeakoulujen julkaisuista haetaan useimmiten ”asiantuntijatietoa, uusia näkökulmia, tuloksia ja toimintatapoja oman työnsä kehittämiseen”, ei neutraalia TKI-hankkeen toiminnan kuvausta.

Hankeartikkelin ”juoni” voi rakentua esimerkiksi niin, että teksti vastaa keskeisiin kysymyksiin: Miksi tämä asia on tärkeä? Miten asiat olivat ennen hanketta ja miten sen jälkeen? Kenelle aihe tärkeä? Mihin alalla ajankohtaiseen tai yleisesti tunnettuun ilmiöön hanke liittyy? Minkälaisia haasteita tai onnistumisia hankkeessa kohdattiin? Minkälaisiin ratkaisuihin päädyttiin? Miten tuloksia voi soveltaa? Yleistajuiseen julkaisuun tulisi kirjoittaa siten, että myös kyseistä alaa tuntematon ymmärtää tekstin. (Esimerkki: Hiipakka, Hurmalainen & Kanto 2021.)

Vaihtoehtoisesti tekstin lähtökohtana voi olla hankkeen ydinviesti tai opetus, ja sisältö valitaan sen mukaisesti. Ydinviesti kirjoitetaan auki ja perustellaan teoreettisesti, käytännön toimipiteiden tai tutkimustulosten pohjalta. Esimerkiksi jos lähtökohdaksi otetaan väite ”Osuuskuntayrittäjyys lisää sote-alan työntekijöitten vaikutusmahdollisuuksia oman työhyvinvoinnin kasvattamiseen”, niin julkaisussa se perustellaan aiemmilla tutkimuksilla, hankkeessa kerätyllä tutkimusaineistolla ja siitä saaduilla tuloksilla. (Esimerkki: Palukka, Salin & Silván 2021.)

Lähteet tukevat näkökulmaa

Tieteelliset artikkelit sidotaan teoreettiseen taustaansa, se lienee selvä, mutta miksi ammatillisissa tai jopa yleistajuisissa julkaisuissa pitää käyttää lähteitä? Ajattelen, että lähteiden tarkoituksena on paaluttaa ammatillinen viesti ja osoittaa hankkeen paikka alan keskustelussa. Lähteiden avulla kerrotaan, miten hankkeen tuotokset tai löydöt suhteutuvat esimerkiksi aiempiin tutkimuksiin tai kehitysprojekteihin, viranomaisten ohjeisiin, säädöksiin tai ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Lähteiden avulla kirjoittajat myös pystyvät perustelemaan ratkaisujaan.

Sama hanke, useampi teksti

Samasta hankkeesta voi kirjoittaa useita julkaisuja, kunhan niissä on toisiinsa nähden uutta sisältöä ja erilainen näkökulma. Yhdessä julkaisussa voidaan esimerkiksi esitellä tehdyn markkinointikyselyn tuloksia yleisellä tasolla ja vertailla niitä muiden kyselyiden tuloksiin. Toisessa julkaisussa voidaan porautua vain muutamiin tuloksiin ja tarkastella niitä suhteessa vaikkapa tehtyihin asiakashaastatteluihin. Opiskelijatoimeksiannoista kerrottaessa voidaan yhdessä julkaisussa tarkastella toimeksiannon tuotosta ja toisessa toimintaa sen pedagogisesta näkökulmasta.

Kun näkökulman vaihtuu, myös teoreettinen taustoitus yleensä muuttuu. Kun näkökulma on selkeä tai sitä kirkastetaan jo luonnosvaiheessa, on tuloksena sujuvampi kirjoitusprosessi ja nasevampi lopputulos.

Lähteet

Belt, P. 2022. Tieteellisen artikkelin tehokas kirjoittaminen. Luento. Henkilöstökoulutus 21.3.2022. TAMK, Tampere.

Hiipakka, M., Hurmalainen, J. & Kanto, P. 2021. Mittausympäristöjä vähähiilisten ja kierrätettävien materiaalien käytön edistämiseksi. TAMKjournal 29.4.2021. Viitattu 28.4.2022. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/tekniikka/mittausymparistoja-vahahiilisten-ja-kierratettavien-materiaalien-kayton-edistamiseksi/

Palukka, H., Salin, S. & Silván, A. 2021. Osuuskuntayrittäjyys työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen mahdollistajana. TAMKjournal 8.12.2021. Viitattu 28.4.2022. https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/osuuskuntayrittajyys-tyohyvinvoinnin-ja-tyourien-pidentamisen-mahdollistajana-hannele-palukka-sirpa-salin-ja-anne-silvan/

Roivas, M. 2022. Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman. Hiiltä ja timanttia -blogi. Metropolia. Julkaistu 31.1.2022. Viitattu 2.2.2022. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2022/01/31/kumppani-ylivaapeli-kapellimestari-vai-valmentaja-kuinka-toimitat-onnistuneesti-artikkelikokoelman/

Teksti: Liisa Marttila, erikoissuunnittelija, TAMKjournal-verkkolehden päätoimittaja
Kuva: Liisa Marttila