Tandem-harjoittelumalli auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä ja osaamistarpeiden ennakoinnissa

Blogiteksti keskittyy pääasiallisesti Environmental Engineering -tutkinto-ohjelman sisällä saatuihin kokemuksiin, jotka uskoakseni ovat yleistettävissä laajemminkin. Tandem-harjoittelumallilla tarkoitetaan harjoittelua, jossa kansainvälinen opiskelija tekee työharjoittelua yhdessä suomen kieltä puhuvan opiskelijan kanssa ja suomalainen opiskelija toimii osan aikaa harjoittelusta mentorina.

Mallilla pyritään parantamaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä sekä nopeuttamaan valmistumista. Kun tilannetta verrataan esim. suomalaisiin opiskelijoihin, kansainvälisen opiskelijan on vaikeampi saada tekemästään työstä korvausta. On selvää, että työstä maksettava korvaus sitouttaa opiskelijaa, eikä esimerkiksi oppilaitoksen maksama harjoittelutuki ei ole kestävä ratkaisu vaan yritysten kannattaa ensisijaisesti pyrkiä palkkaamaan kansainvälinen harjoittelija.

Tandem-harjoittelumalli on yrityksille kokeilemisen arvoinen, sillä riskit ovat pienet ja mahdolliset hyödyt suuria. Kansainvälisten osaajien merkityksestä suomalaisen työelämän tulevaisuudelle keskustellaan paljon ja heidän työllistymisensä edistämiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä. Viimeaikaisista kokeiluista yksi merkittävimmistä on työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelma (TEM, 2023).

Yrityksen kansainvälistyminen alkaa kielitaidosta

Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiongelmaa perustellaan useimmiten kielitaidon puutteella. Toisaalta, jos mahdollisuutta ei koskaan anneta ei kehity myöskään yritysten kielitaito. Kansainvälistymisnäkökulman lisäksi tandem-harjoittelumallin hyödyntäminen antaa yrityksestä positiivisen mielikuvan ja signaalin hyvästä ennakointikyvystä. Tällä voi olla suurikin merkitys sellaisilla aloilla, joilla osaajatarve on suuri. Hyvämaineisen ja hyvin tunnetun yrityksen on helpompi saada hyviä tekijöitä.

Esimerkiksi tehtävät, joiden suorittamiseen liittyy laajaa tiedon hankintaa englanninkielisistä lähteistä sekä kerätyn tiedon prosessointia, ovat hyviä esimerkkejä itsenäisistä työkokonaisuuksista, joiden tulokset ovat helposti hyödynnettävissä. Parhaassa tapauksessa yritys voi saada suoraa paikallisosaamista juuri siitä kohteesta, jonne on toimintojaankin laajentamassa.

Jokainen harjoittelija tarvitsee tukea

Jokainen yksinään toimiva harjoittelija on usein yksin myös ajatustensa kanssa. Työhön perehdyttäminen on haaste aina myös organisaatioille. Kun harjoittelijoita on kaksi, on myös työhön perehtyminen ja työtehtävistä kiinni saaminen helpompaa. Tällä voi olla iso merkitys esimerkiksi työturvallisuuden parantamista ajatellen. Tandem-mallissa kaksi harjoittelijaa tulee perehdytettyä lähes samassa ajassa. Samalla kaksi silmäparia näkee enemmän ja eri näkökulmista, jolloin myös yrityksen prosessit tulevat koeponnistetuiksi.

Hyvin hoidettu kommunikointi on minkä tahansa työtehtävän onnistumisen edellytys. Havaintojemme perusteella, tandem-harjoittelussa tähän tulee kiinnitettyä enemmän huomiota: kaikki hyötyvät harkitusta ja selkeästä kommunikoinnista. Kommunikoinnin parantuminen ilmenee mm. aktiivisempana dialogina ja eri osapuolten esittäminä selventävinä kysymyksinä. Parhaimmillaan nämä parantavat tehtävien kokonaishallintaa ja parantavat lopputuloksen laatua.

Riskit pieniä ja hyödyt selviä

Yritys voi hyötyä harjoittelijaparin palkkaamisesta monella eri tavalla ja myös muutoin kuin yllä olevissa esimerkeissä. Kahden harjoittelijan palkkaaminen kannattaakin riskin sijaan nähdä mahdollisuutena, jota ei kannata jättää käyttämättä pelkän uskalluksen puutteen vuoksi.

Lähteet:

TEM. 2023. Talent Boost -toimenpideohjelma. https://tem.fi/talent-boost (luettu 20.1.2023)

Teksti: Mika Nieminen, ympäristötekniikan lehtori, Degree Programme in Environmental Engineering, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK

Kuva: Konsta Leppänen

Kommentit

Mestari-kisälli -oppimistapa on osuva vertaus ja se on kieltämättä käynyt mielessä itselläkin tandem-harjoittelusta kommunikoidessa. Vanha sovellettu konsti on usein parempi kuin pussillinen uusia!

Mika Nieminen

31.1.2023 16:37

Hyvä kun tätä pariharjoittelun (tandem) mallia kokeillaan ja levitetään. Kyseessähän on sovellus vanhasta ja toimivaksi todetusta mestari-kisälli -oppimistavasta, mutta nyt rajattuna suomen kielisen työympäristön ja suomalaiseen työkulttuurin oppimiseen muilta osin ”ei-vielä-niin-mestarilta”. Muualta Suomeen tullut oppii täkäläisen työympäristön jo kohtuullisesti hallitsevan ohjauksessa kaikille osapuolille riskittömämmin kuin yksin ohjeita ja tilanteita tulkiten.

Näinhän se tehdään myös työperäisessä maahanmuutossa, mutta jo Suomeen muuttanut kv-opiskelija voi olla paljon helpompi kasvattaa työyhteisön osaajapulan poistajaksi kuin valmiin ammattilaisen houkuttelu Suomeen (perheineen).

Mikko Naukkarinen

25.1.2023 16:27

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *