Mallilla pyritään parantamaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä sekä nopeuttamaan valmistumista. Kun tilannetta verrataan esim. suomalaisiin opiskelijoihin, kansainvälisen opiskelijan on vaikeampi saada tekemästään työstä korvausta. On selvää, että työstä maksettava korvaus sitouttaa opiskelijaa, eikä esimerkiksi oppilaitoksen maksama harjoittelutuki ei ole kestävä ratkaisu vaan yritysten kannattaa ensisijaisesti pyrkiä palkkaamaan kansainvälinen harjoittelija.
Tandem-harjoittelumalli on yrityksille kokeilemisen arvoinen, sillä riskit ovat pienet ja mahdolliset hyödyt suuria. Kansainvälisten osaajien merkityksestä suomalaisen työelämän tulevaisuudelle keskustellaan paljon ja heidän työllistymisensä edistämiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä. Viimeaikaisista kokeiluista yksi merkittävimmistä on työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelma (TEM, 2023).
Yrityksen kansainvälistyminen alkaa kielitaidosta
Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiongelmaa perustellaan useimmiten kielitaidon puutteella. Toisaalta, jos mahdollisuutta ei koskaan anneta ei kehity myöskään yritysten kielitaito. Kansainvälistymisnäkökulman lisäksi tandem-harjoittelumallin hyödyntäminen antaa yrityksestä positiivisen mielikuvan ja signaalin hyvästä ennakointikyvystä. Tällä voi olla suurikin merkitys sellaisilla aloilla, joilla osaajatarve on suuri. Hyvämaineisen ja hyvin tunnetun yrityksen on helpompi saada hyviä tekijöitä.
Esimerkiksi tehtävät, joiden suorittamiseen liittyy laajaa tiedon hankintaa englanninkielisistä lähteistä sekä kerätyn tiedon prosessointia, ovat hyviä esimerkkejä itsenäisistä työkokonaisuuksista, joiden tulokset ovat helposti hyödynnettävissä. Parhaassa tapauksessa yritys voi saada suoraa paikallisosaamista juuri siitä kohteesta, jonne on toimintojaankin laajentamassa.
Jokainen harjoittelija tarvitsee tukea
Jokainen yksinään toimiva harjoittelija on usein yksin myös ajatustensa kanssa. Työhön perehdyttäminen on haaste aina myös organisaatioille. Kun harjoittelijoita on kaksi, on myös työhön perehtyminen ja työtehtävistä kiinni saaminen helpompaa. Tällä voi olla iso merkitys esimerkiksi työturvallisuuden parantamista ajatellen. Tandem-mallissa kaksi harjoittelijaa tulee perehdytettyä lähes samassa ajassa. Samalla kaksi silmäparia näkee enemmän ja eri näkökulmista, jolloin myös yrityksen prosessit tulevat koeponnistetuiksi.
Hyvin hoidettu kommunikointi on minkä tahansa työtehtävän onnistumisen edellytys. Havaintojemme perusteella, tandem-harjoittelussa tähän tulee kiinnitettyä enemmän huomiota: kaikki hyötyvät harkitusta ja selkeästä kommunikoinnista. Kommunikoinnin parantuminen ilmenee mm. aktiivisempana dialogina ja eri osapuolten esittäminä selventävinä kysymyksinä. Parhaimmillaan nämä parantavat tehtävien kokonaishallintaa ja parantavat lopputuloksen laatua.
Riskit pieniä ja hyödyt selviä
Yritys voi hyötyä harjoittelijaparin palkkaamisesta monella eri tavalla ja myös muutoin kuin yllä olevissa esimerkeissä. Kahden harjoittelijan palkkaaminen kannattaakin riskin sijaan nähdä mahdollisuutena, jota ei kannata jättää käyttämättä pelkän uskalluksen puutteen vuoksi.
Lähteet:
TEM. 2023. Talent Boost -toimenpideohjelma. https://tem.fi/talent-boost (luettu 20.1.2023)
Teksti: Mika Nieminen, ympäristötekniikan lehtori, Degree Programme in Environmental Engineering, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK
Kuva: Konsta Leppänen
Mestari-kisälli -oppimistapa on osuva vertaus ja se on kieltämättä käynyt mielessä itselläkin tandem-harjoittelusta kommunikoidessa. Vanha sovellettu konsti on usein parempi kuin pussillinen uusia!
Mika Nieminen
31.1.2023 16:37