Strategia kohti kohteliaampaa käyttäytymistä on:
- kunnioitetaan jokaisen osaamista
- reflektoidaan omaa käyttäytymistä
- luodaan yhteistyösuhteita ja verkostoidutaan
- juhlitaan kaikkien ammatillisia onnistumisia, saavutuksia ja tärkeitä elämäntapahtumia
- mietitään negatiivisen käyttäytymisen syitä
- tunnistetaan organisaatiolähtöisiä uhkia ja
- priorisoidaan asioita uudelleen.
Opetussuunnitelmien tulevaisuus ja hoitotyön filosofia
Barcelonassa lokakuussa järjestetty konferenssi sisälsi lukuisia kiinnostavia esityksiä mm. opetussuunnitelmien tulevaisuuden kehittämistarpeista, ajankohtaisista opetuksen innovaatioista ja johtamisen haasteista. Konferenssiin osallistui 700 hoitotyön asiantuntijaa. Professori Hester C. Klopper Etelä-Afrikasta haastoi avauspuheenvuorossaan meitä pohtimaan muutamia tärkeitä kysymyksiä: Miten otamme globaalit ilmiöt huomioon hoitotyön koulutuksen opetussuunnitelmissa? Miten toteutamme opetusta niin, että pysymme nopean digitaalisen kehityksen aallonharjalla? Miten varmistamme, että korkeakoulujen tuottama tieto säilyttää asemansa ja tutkittu tieto integroituu käytännön toimintaan?
Toinen pääpuhuja, professori Cristina Garcia-Vivar Espanjasta pohti, onko keskustelu hoitotyön filosofiasta kokonaan unohtunut. Ovatko hoitajat muuttuneet näkymättömiksi, vaikka he ovat kiistatta tärkeä osa yhteiskuntaa. Hän, kuten useat muutkin puhujat, nosti esiin asenteet, jotka ovat tietojen ja taitojen ohella osa ammatillisen osaamisen perustaa. Ovatko nämä kolme asiaa tasapainossa koulutuksen opetussuunnitelmissa? Miten opettajat omalla toiminnallaan vaikuttavat opiskelijoiden asenteisiin hoitotyön opiskelua ja sairaanhoitajan ammattia kohtaan?
Laaja-alaista osaamista tarvitaan
Sekä työelämässä että koulutuksessa on tunnistettu, että opiskelijoiden teoreettinen osaaminen ja kliinisten taitojen hallinta on riittävää, mutta kykyä ja uskallusta kriittiseen ajatteluun tulisi vahvistaa. Tulevaisuuden sairaanhoitajat tarvitsevat yhä enemmän laaja-alaista osaamista, joten opetussuunnitelmia haastettiin laatimaan monialaisessa yhteistyössä. Tulevaisuuden ”metanurse” tarvitsee tutkitun tiedon ja Big datan hyödyntämisen taitoja ja valmiuksia globaaliin yhteistyöhön.
Useissa konferenssiesityksissä painottuivat teknologian hyväksikäyttö, etäopetus, simulaatiot ja oppimispelit. Toisaalta myös tunnistettiin, että opetusmenetelmiä muutettaessa ei saa unohtaa tutkimustyötä ja selvittää, miten muutokset vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon ja oppimiseen. Voimaannuttavatko vai uuvuttavatko ne opiskelijoita? Tukeeko opetus edelleen hoitotyön ammatin ydinosaamisen kehittymistä ja mikä onkaan merkityksellisintä osaamista? Näkyvätkö ns. pehmeät taidot, kohtaaminen, vuorovaikutus, kuuntelu, luottamus ja arvostus opetuksen sisällöissä riittävästi?
Yhteistyötaidot tärkeitä
Oma esityksemme toi esille opiskelijoiden tarpeen saada käydä enemmän eettistä keskustelua ja vahvistaa omia työyhteisötaitojaan. Kohtelias käyttäytyminen, hyvät vuorovaikutustaidot ja luottamus sekä ajankäytön hallinta ja kehittämismyönteisyys ovat työssä jaksamisen eväitä. Konferenssiohjelmassa painottuivat käytännönläheiset case-tutkimukset, joista totesimmekin, että on hienoa, kun opettajilla on aikaa ja mahdollisuuksia tutkia omaa työtään, ja toivomme sitä mahdollisuutta myös enemmän meillekin.
Kirjoittajat: Sari Himanen, hoitopedagogiikan yliopettaja, TAMK, sari.himanen@tuni.fi, ORCID 0000-0002-5367-0337
Sirpa Salin, gerontologisen hoitotyön yliopettaja, dosentti, TAMK, sirpa.salin@tuni.fi, ORCID: 0000-0001-9877-7683
Kommentit