Nykymuotoinen internet-selailu sai alkusysäyksensä 1990-luvun puolivälin edellä ensimmäisenä selaimena Netscape Navigator, jota seurasi Microsoft Internet Explorer. Tätä nykyä on helpompi luetella asioita, joissa tietotekniikka ja internet eivät olisi mitenkään mukana. Olemme tulleet selain- ja mobiilisovelluspohjaiseen online-itsepalveluyhteiskuntaan. Eikä siinä kaikki: VR, AR, XR sekä realistiset ja superrealistiset simulaatiot tämän reaalitodellisuuden oheen, ja vielä robotit ja dronet. Mitä vielä ehkä ihan pian näemmekään?
Mobiliteetti eli internet-palvelujen käyttö käyttäjän ollessa liikkeellä on todellisuutta, ja Internet of Things eli IoT, asioiden Internet, tulee parhaillaan arkeemme – nyt ei enää hiipien eikä edes kävellen, vaan jo hölkkävauhtia. Tekoäly on ChatGPT:n myötä iskenyt arkeemme ja tajuntaamme juuri tämän kevään aikana. Aivan vastikään tietoliikennetunneilla havahduin siihen, miten paljon yhteiskuntamme onkin muuttunut pelkästään 2010-luvulta eteenpäin, puhumattakaan koko 2000-luvulla tapahtuneesta kehityksestä. Vauhti on ollut hengästyttävä, ja muutosvauhdin kiihtyminen tuntuu olevan totta juuri nyt em. asioiden ansiosta.
Opettajakin on aina melkoinen oppija – kuten tiedetään. Enpä ole niin varma, onko opettajan ammatissa koskaan leipääntymistä niin väitetyn suuressa määrin esiintynytkään, mutta nyt ei oikein mikään voisi tuntua ajatuksena sitä vieraammalta. Onhan se mielenkiintoista ja vireänä pitävää oppia uusia käsitteitä ja kuulla taas uusista innovaatioista ties kuinka monta kertaa yhdenkin kuukauden aikana – huomatakseen tämä ja tuo tieto on jo vanhentunutta ja korvautunut taas uudella. Siltä itsestäni nyt tuntuu, että suurin muutosvauhti on vielä näkemättä. Pysyvyyksiä ei kovin paljon ole – paitsi se muutos. Siihen sitä onkin jo niin tottunut, että pysyvyydeltä se kyllä tuntuu! Enää kysymys: pitääkö olla huolissaan?
Kirjoittaja: Harri Saarinen, lehtori, TAMK tietojenkäsittely
Kuva: PxHere
Kommentit