Itsensä johtamista opetussuunnitelmiin?

Kurssi aloitettiin isoilla kysymyksillä. Mikä on minulle tärkeää, mikä kiinnostaa ja missä ovat vahvuuteni? Mikä merkitys yhteydellä muihin ihmisiin on hyvinvointiini? Miten hyvän tekeminen muille vaikuttaa itseeni? Millainen olisi tulevaisuus, jossa nämä sisäistä motivaatiota ruokkivat elementit olisivat läsnä? Suomessa itseohjautuvuusteoriaa ja hyvää elämää on viime aikoina tutkinut mm. Frank Martela. (Martela 2020)

Tiedätkö, kuka olet, mitä haluat ja pystytkö ohjaamaan elämääsi näiden löydösten pohjalta? kysyy Core-hyvinvointimallin kehittänyt urheilulääkäri ja ortopedi Aki Hintsa. Ovatko seuraavat asiat elämässäsi tasapainossa: uni ja palautuminen, ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, yleinen terveys, biomekaniikka ja henkinen energia? (Saari 2015)

Kirjassaan Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas Anna Perho lainaa filosofi Lauri Järvilehtoa: ”Ihmisiä ei uuvuta työn määrä, vaan työn epämäärä.” (2017, 17) Tämä mielessä opiskelijat lähtivät etsimään itselle sopivia ajansuunnittelumalleja ja harjoittelemaan ajanhallintaa. Hypoteesi oli, että ellet itse johda ajankäyttöäsi, joku toinen tekee sen puolestasi.

Amerikkalainen psykologi ja tutkija Kristin Neff on tutkinut itsemyötätunnon vaikutusta hyvinvointiin jo lähes kaksi vuosikymmentä. Hän on kehittänyt testejä sekä lukuisia harjoituksia itsemyötätunnon harjoittamiseen. Opiskelijoiden kanssa huomattiin, että on paljon helpompi suhtautua myötätuntoisesti toisen virheisiin kuin omiin mokiin. Moni yllättyi itsemyötätuntotestin tuloksista ja siitä, kuinka ankaraa oma sisäinen puhe voi olla. (Neff 2023)

Stressinhallintaa voi tarkastella myös psykologisen joustavuuden käsitteen kautta. Psykologinen joustavuus perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Erityishuomiota kiinnitimme tapoihin olla läsnä nykyhetkessä. Rentoutumis- ja rauhoittumisharjoitukset olivat opiskelijoille erityisen mieluisia. (Pietikäinen 2012)

Kurssista sai hyväksytyn arvosanan osallistumalla lähitunneille ja ryhmätyön tekoon sekä laatimalla oppimispäiväkirjan. Ryhmätöissä jokainen ryhmä organisoi muille jonkin yhteishenkeä tai hyvinvointipohdintaa edistävän tehtävän.  Makeimmat naurut taisimme saada, kun eräs ryhmä laittoi muut rakentamaan spontaaneja still-kuvia eri teemoista.

Kurssin tavoitteita olivat opiskeluhyvinvoinnin ja dialogisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, tehokas ryhmäytyminen ja uusiin opiskelukavereihin tutustuminen. Palautteiden perusteella näissä onnistuttiin.

Sellainen tunne, että kaikki tulee järjestymään, vaikkei kaikkeen olisi vastauksia.

Etenkin ajankäytön ja stressin hallinta ovat itselle tärkeitä aiheita. Myös arvot herättävät jatkuvasti ajatuksia. Tuntuu, että tällä kurssilla käytyjä asioita tulee ajateltua vielä kauan kurssin jälkeen. Tämä kurssi on opiskelijoita varten ja heidän hyvinvointiaan.

Luokka ryhmäytyi paremmin hyvien ryhmätöiden ja keskusteluiden avulla. Mikä on myös näkynyt muilla tunneilla hyvänä ryhmähenkenä.

for general well-being, should be a mandatory course.

Pitäisiköhän elämänhallinnan taitoja sisältyä kaikkien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin?

 

Lähteet:

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Helsinki: Gummerrus Kustannus Oy.

Neff, K. 2023. Self-Compassion. Dr. Kristin Neff. Verkkosivu. Viitattu 30.1.2023. https://self-compassion.org/self-compassion-test/

Neff, K. 2023. Self-Compassion. Dr. Kristin Neff. Verkkosivu. Viitattu 30.1.2023. https://self-compassion.org/category/exercises/

Perho, A. 2017. Antisäätäjä. Fiksun ajankäyttäjän opas. Helsinki: Otava.

Pietikäinen, A. 2012. Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. 1.–16. painos. Helsinki: Duodecim.

Saari, O. 2015. Aki Hintsa. Voittamisen anatomia. Helsinki: WSOY.

 

Teksti ja kuva: Lehtori Kristiina Tillander, Pedagogiset ratkaisut, TAMK