Työssäpalautumisen merkityksellisyys
Opettajien hyvinvoinnista on puhuttu jo pitkään (ks. esim. Onnismaa 2010), mutta aika vähän on vielä ollut pohdintoja työpäivän aikaisesta palautumisesta ja sen merkityksestä työssäjaksamiseen. Palauttavien toimien ydinajatuksena pitäisi olla etupainotteisuus eli ennaltaehkäisy. Toimien pitäisi liittyä läheisesti siihen, ettei opettajien kuormitus menisi missään vaiheessa yli.
Opettajan työssä tämä voisi tarkoittaa yösykeseurantaa, joka kuvaa yleistä palautuneisuutta. Se voi tarkoittaa myös työpäivän aikaista, terveyttä tukevaa aktiivisuutta, tauotusta, matkoja työpaikalle jalan tai pyörällä. Se voi tarkoittaa pieniä hetkiä kaukaisuuteen tuijotellen, silmiä lepuuttaen, rauhassa hengitellen.
Toinen toistamme tukien
Kaksin on aina kaunihimpi. Myös palautuminen on toimivampaa, kun tiimien ja työyhteisöjen käytänteet tukevat työpäivän aikaista palautumista. Opettajan arkityössä emme pysty työpäivän aikaiseen siestaan tai päivälepoon, jota huippu-urheilijat voivat harjoittaa kuormituksesta palautumiseen. Voimme kuitenkin työkaverin ja -kavereiden kanssa kannustaa toisiamme “löysäämään” vähän, tekemään asioita toisin. Luovuus on luokiteltu yhdeksi tulevaisuustaidoksi, miksi emme siis koettaisi hyödyntää luovuutta oman työarjen huokoistamiseen.
Keskeistä on myös esihenkilöiden kannustus ja asioiden esilläpitäminen työyhteisöissä. On hyödykästä pitää yllä arvokeskustelua siitä, että henkilöstö muistaa tauottaa, liikkua, irrottautua välillä tekemisen flowsta, hyvällä omalla tunnolla ja hyväksytysti. Työpäivän aikaisen palautumisen edistämisen tulee olla hyväksytty arvo, että sillä on tilaa juurtua yhteisöön.
Arkisia käytännön keinoja
Mitään ihmetemppuja ja kalliita laitteita ei siis tarvita. Jo tuolilta seisomaan nousu on vahva merkki keholle (Pesola ym., 2016). Kaikki kunnia harrasteliikunnallekin, mutta tutkimuksissa on todettu, että se yksinään ei riitä esimerkiksi painonhallintaan (MTV Uutiset, 2013). Kun seisot, kulutat 13 prosenttia enemmän kaloreita kuin istuen (Salonen, 2013). Keinot keventämiseen ovat arkisia ja ajateltavissa olevia: ne vaativat vain pientä tottumusten muuttamista ja jonkinmoista rohkeutta heittäytyä ja kokeilla, voisiko tehdä työpäivän aikana jotain toisin.
Millaisen tsekkauslistan työpäivän aikaiseen palautumiseen sinun tiimisi kehittää?
Lähteet:
MTV Uutiset (2013). Istumatyöläinen on yhtä passiivinen kuin häkkiapina https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/istumatyolainen-on-yhta-passiivinen-kuin-hakkiapina/3200908 Luettu 5.1.2023.
Onnismaa, J. (2010). Opettajien työhyvinvointi: Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004–2009. (Raportit ja selvitykset 2010 : 1). Opetushallitus.
Pesola, A. J., Pekkonen, M. & Finni, T. (2016). Miksi liiallinen istuminen on vaarallista? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2016;132(21):1964-71. https://www.duodecimlehti.fi/duo13381
Salonen, H. (2015). Ilouutinen toimistotyöntekijälle: istuminen ei sittenkään tapa! https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2015011619031047 Luettu 3.1.2023.
Kirjoittajat: Annukka Tapani, yliopettaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK ja Petter Kukkonen, entinen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja, joka tekee nykyisin luentokeikkoja puhuen hänelle tärkeistä asioista, kuten työssä jaksamisesta.
Kuva: Pixabay
Kiitos muistutuksesta upea Annukka!
Muistetaan henkinen lepo, fyysinen lepo, aistien lepo, tunteiden lepo, ruuansulatuksen lepo, muistin lepo ja levon jälkeen sopiva, nautinnollinen aktiivisuus.
Terttu Roivas
30.1.2023 17:51