Jo Aristoteles tiesi, miten lukija pidetään mukana
Aristoteleen mukaan hyvässä kertomuksessa on alku, keskikohta ja loppu. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta juuri siksi se on hyödyllinen kirjoittajalle. Blogi ei ole pelkkä ajatusten kasa, vaan lukukokemus, jossa lukija johdatetaan johonkin.
Alussa lukijalle kerrotaan, missä ollaan ja miksi aihe on merkityksellinen. Hyvä alku antaa lupauksen: tässä tekstissä käsitellään tätä ongelmaa, kysymystä tai havaintoa.
Keskikohdassa syntyy liike. Siellä esitellään haaste, ristiriita, esimerkki tai oivallus. Lukija tarvitsee syyn jatkaa: miksi tämä ei olekaan ihan niin yksinkertaista kuin aluksi luulisi?
Lopussa lupaus lunastetaan. Hyvä blogi ei vain lopu, vaan päätyy johonkin. Se antaa lukijalle kiteytyksen, uuden näkökulman tai käytännöllisen ajatuksen mukaan otettavaksi.
Tätä samaa kaarta käyttävät tarinat, elokuvat, esseet ja hyvät blogitekstit. Ensin herätetään kiinnostus, sitten kasvatetaan ymmärrystä, lopuksi annetaan oivallus.
Blogi kutsuu kylään
Toinen tapa ajatella blogia on kylään kutsuminen.
Otsikko on etuovi. Sen tehtävä on saada lukija astumaan sisään. Hyvä otsikko sisältää usein konkretiaa, väitteen, kysymyksen tai pienen jännitteen. Esimerkiksi “Päräyttävän blogin kolme periaatetta”. Se ei yritä kertoa kaikkea, vaan herättää halun avata teksti.
Ingressi on eteinen. Siinä syntyy ensivaikutelma. Lukijalle kerrotaan tiiviisti, mitä on luvassa ja miksi teksti kannattaa lukea. Jos eteinen on sekava, lukija ei välttämättä jatka pidemmälle.
Väliotsikot ja kappaleet ovat reitti huoneesta toiseen. Niiden pitää kuljettaa lukijaa eteenpäin. Jokaisella kappaleella on oma tehtävänsä, ja ensimmäinen virke tiivistää sisällön. Hyvän tekstin hahmottaa pelkästään silmäilemällä otsikon, väliotsikot ja kappaleiden alut.
Hyvässä sisustuksessa on myös jokin eyestopperi, joka pysäyttää katseen: taulu, valaisin, näkymä tai erikoinen huonekalu. Blogissa se voi olla napakka lause, osuva vertaus, yllättävä havainto tai henkilökohtainen esimerkki. Se on kohta, jonka lukija muistaa vielä tekstin jälkeen.
Lopetus on hetki, jolloin lukija lähtee. Silloin palataan eteiseen eli alkuun. Hyvä lopetus vastaa otsikon ja ingressin lupaukseen ja antaa lukijalle kotiinviemisiä.
Lupaus, liike ja kotiinvieminen
Päräyttävä blogi tarvitsee kolme asiaa: lupauksen, liikkeen ja kotiinviemisen.
- Lupaus syntyy otsikossa ja ingressissä.
- Liike syntyy Aristoteleen kaaresta: alku, keskikohta ja loppu.
- Kotiinvieminen syntyy siitä, että lukija ymmärtää lopussa jotakin kirkkaammin kuin alussa.
Hyvä blogi ei ole akateeminen suoritus eikä mielipidepurkaus. Se on ajattelun vierailu: kirjoittaja kutsuu lukijan hetkeksi oman asiantuntemuksensa kotiin ja näyttää siellä jotakin olennaista.
Blogi on matalan kynnyksen asiantuntijaviestintää parhaimmillaan. Sen ei tarvitse sanoa kaikkea. Riittää, että se sanoo yhden asian hyvin.
Kirjoittaja:
Ilkka Piiroinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala TAMK.
ilkka.piiroinen@tuni.fi
Kommentit