Traumatietoisuus (Trauma Awareness) tarkoittaa ymmärrystämme hermoston toiminnasta, motivaatiojärjestelmän tuntemisesta sekä siitä miten yksilö voi reagoida traumaattisissa tilanteissa ja niiden jälkeen (Kuvajainen & Sarvela 2021). Traumainformoitu työote (Trauma-Informed Approach / Practice) on traumatietoisuutta laajempi käsite. Se kattaa tietoisuuden trauman olemassaolosta ja vaikutuksista ja uudelleen traumatisoitumisen ennaltaehkäisystä, huomioiden turvallisuuden, luottamuksellisuuden, valinnanvapauden, yhteistyön sekä valtaistumisen. (Fallot & Harris 2009). Yksittäisinä käsitteinä traumatietoisuus ja traumainformoitu työote saattavat hämmentää ja jäädä kuulijalle irrallisiksi käsitteiksi. Halusimme sosiaalialan asiantuntijapäivien puheenvuoroomme lähestymistavan, johon kuulijoiden olisi lyhyessäkin ajassa mahdollista yhtyä ja näin päädyimme tarinoiden ja kerronnan maailmaan.
Sosiaalialan asiantuntijapäivät toteutettiin Tampere-talossa 5-6.3.2024. Puheenvuoromme toteutettiin hybridi-mallilla. Kuulijoita oli täpötäydessä salissa 200 henkilöä ja etäyhteydellä osallistujia oli järjestäjän mukaan yli 200. (Puheenvuoromme myös nauhoitettiin ja se oli katsottavissa ennakkoon ilmoittautuneille muutaman päivän ajan tapahtuman jälkeen.)
Kuljetimme asiakkaan ja työntekijän tarinoita rinnakkain läpi puheenvuoron. Keskityimme teoreettisen sekä tieteellisen osuuden jäsentämisessä pääosin asiakkaan näkökulmaan. Traumainformoitu työote on systeeminen ja ekososiaalinen malli, jossa huomioidaan ylisukupolvinen kuormitus. Elämäntarinamme alkavat jo ennen kuin synnymme. Puheenvuorossamme kuvasimmekin asiakastarinamme päähenkilön elämään mahdollisesti jo ennen hänen syntymäänsä vaikuttaneita asioita, huomioiden mm. perheen ja suvun fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä taloudellisen tilanteen, unohtamatta yhteiskunnallisia tai globaaleja tapahtumia. Kerroimme perheestä ja perhetilanteesta, johon asiakastarinamme lapsi syntyi. Tarkastelimme puheenvuorossamme lapsuuden sekä nuoruuden haitallisia ja myönteisesti vaikuttaneita tapahtumia niin yksilön itsensä, hänen läheistensä, eri organisaatioiden (mm. varhaiskasvatus, alakoulu) sekä asiakkaan kanssa toimineiden eri ammattiryhmien/toimijoiden näkökulmista.
Niin asiakastarinan kuin työntekijätarinankin kertomisen avulla tarkoituksemme oli laajentaa kuulijoidemme käsityksiä traumainformoidun työotteen moniulotteisuudesta. Traumainformoitu työote huomioi traumatisoituneen ja hänen perheensä lisäksi myös heitä hoitavien ja kohtaavien ammattilaisten omaa traumahistoriaa. Traumainformoidussa työotteessa on olennaista, että ammattilainen huomioi omaa henkilöhistoriaansa ja sitä, kuinka se vaikuttaa päivittäisiin kohtaamistilanteisiin asiakkaidemme ja kollegoidemme, toisten ammattilaisten kanssa. Lisäksi traumainformoidussa työotteessa huomioidaan se, että myös palvelujärjestelmä tai yhteiskunnalliset rakenteet voivat traumatisoida, esim. estää tuen toteutumista haastavissa elinoloissa asuville lapsille.
Asiantuntijapäivien asiakkaan tarinassa nousi esimerkiksi esille ilmaisen harrastusmahdollisuuden loppuminen 2. luokan jälkeen sekä huostaanotto ja sijoitus eri paikkakunnalle, kuin missä lapsen kaverit asuivat. Traumainformoitu työote huomioi asiakkaan ja ammattilaisen välisen vuorovaikutteisen tason lisäksi myös systeemisen näkökulman, jonka kautta huomio kiinnittyy siihen, että traumatisoitumisen ennaltaehkäisyä ja toipumista voi tapahtua varsinaisten hoitosuhteiden ulkopuolellakin. Tämä edellyttää paradigmaattista ja systeemistä muutosta niin yksilöiden kuin rakenteidenkin tasolla.
Traumainformoidun työotteen tarkastelu tarinoiden kautta oli kuulijapalautteiden perusteella onnistunut tapa avata lyhyessä ajassa käsitteitä ja auttaa paradigman muutoksessa. Tarinat saivat kiitosta, koska ne mahdollistivat asiakkaan ja työntekijän tarinoiden kietoutumisen toisiinsa. Tarinat olivat menetelmänä koskettava keino ilmaista traumatietoisuutta ja traumainformoitua työotetta. Eräs osallistuja kävi kertomassa, että ilmoittautui aiheen koulutukseen ja toinen kävi esittämässä toivetta siitä, miten moniammatillisuutta voisi vielä enemmän tuoda sosiaalialan asiantuntijapäivien puheenvuoroihin.
Tarinoiden kertojat ja kirjoittajat:
KT, psyk.sh, AmO, dialoginen työnohjaaja, mielenterveys- ja päihdehoitotyön lehtori Johanna Vilppola
YTM, sosiaalipedagogi, sosiaalityöntekijä, sosiaalialan lehtori Eeva-Mari Miettinen
Fysioterapeutti AMK (psykofyysisen fysioterapian erikoistuminen), AmO, sivutoiminen opettaja Erja Kyllönen
Kuva: AdobeStock
Lähteitä luettavaksi:
- Barkman, J. & Hipp, T. 2023. Elämäntarinatyöskentely vakauttavana työmuotona lastensuojelun sijais- ja jälkihuollossa. Teoksessa Linner-Matikka J. & Hipp T. (toim.) Traumainformoitu työote, PS-kustannus.
- Burke Harris. N. 2019. Syvälle ulottuvat juuret – turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Suom. Juha Kuvajainen. Helsinki: Basam Books Oy.
- Fallot, R. & Harris, M. 2009. Creating Cultures of Trauma-Informed Care (CCTIC): A Self-Assessment and Planning Protocol. Community Connections/Version2.1/4-09. saatavilla 28.2.2024 https://traumainformedoregon.org/wp-content/uploads/2014/10/CCTIC-A-Self-Assessment-and-Planning-Protocol.pdf.
- Goddard, A. 2021. Adverse Childhood Experiences and Trauma-Informed Care. Journal of Pediatric Health Care. Vol. 35, Iss. 2, 145-155.
- Hipp, T. 2023, Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner-Matikka J. & Hipp T. (toim.) Traumainformoitu työote, PS-kustannus.
- Kuvajainen, M. 2023. Traumainformoidun työotteen oppiminen ja opettaminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Linner-Matikka J. & Hipp T. Traumainformoitu työote. PS-kustannus.
- Kuvajainen, M. & Sarvela, K. 2021. Traumatietoisuus luo kestävää vuorovaikutusta. UAS-Journal. Saatavilla 28.2.2024 Traumatietoisuus luo kestävää vuorovaikutusta – UAS Journal.
- Leikola A., Mäkelä J. & Punkanen M. 2016. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, 2016;132(1):55-61
- Levine P. 2008, Kun tiikeri herää. Trauma ja toipuminen. Traumaterapiakeskus.
- Levenson, J. 2020. Translating Trauma-Informed Principles into Social Work Practise. Social Work. Vol. 65, No. 3, 288-298.
- Van Der Kolk, B. 2022. Jäljet kehossa.
- Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) 2020. Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books Oy.
Kommentit