Kilpailukyky kirittämään kestävän kehityksen tavoitteita
Messuilla näkyi, että alan painopiste on siirtynyt kestävän kehityksen ja kierrätyksen teemoista digitalisaatioon, automaatioon ja tekoälyyn.
Politiikkaa käsittelevissä puheenvuoroissa korostui erityisesti Euroopan kilpailukyky ja huoli teollisen tuotannon asemasta globaalissa kilpailussa. Samalla keskusteltiin siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteita voidaan edistää toimintaympäristössä, jota leimaavat taloudellinen epävarmuus ja nopeasti muuttuva sääntely. EU tekstiilialan ja laajemmin kestävään kehitykseen liittyvää sääntelyä on kritisoitu ennakoimattomuudesta, ja EURATEXin Dirk Vantyghem peräänkuulutti päätöksentekoon pysyvyyttä ja jatkuvuutta.
Viimeaikaiset maailmanpolitiikan tapahtumat ovat korostaneet myös strategisen autonomian merkitystä tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden osalta. Textile ETP:n Lutz Walters nostaa esiin, että suuri osa raaka-aineista ovat peräisin Aasiasta. Alueellisen kiertotalouden edistämisellä olisi myös turvallisuuspoliittisia ja huoltovarmuudellisia ulottuvuuksia. Kokonaisuudessaan kestävyyden tavoittelu kaikkien muiden kriisien keskellä nähdään haastavana, mutta edelleen tärkeänä.
Toimiville ratkaisuille on kysyntää
Kierrätysmateriaalit ja kierrätysratkaisut olivat edelleen näkyvästi esillä, mutta niiden merkitys vaikutti osittain muuttuneen. Kierrätystä perusteltiin ympäristönäkökulmien lisäksi yhä useammin raaka-aineiden saatavuudella ja resurssien riittävyydellä. Samalla tunnustettiin, etteivät kierrätetyt materiaalit yksin riitä vastaamaan kasvavaan maailmanlaajuiseen materiaalikysyntään. Kiertotalousratkaisuihin investoimista hidastaa osaltaan niiden näkeminen marginaalisina ratkaisuina.
ReTexCon-hankkeen näkökulmasta erityisen kiinnostavaa oli poistotekstiilien hyödyntäminen rakentamisen sovelluksissa. Messuilla nähtiin muun muassa viherkattoratkaisuja sekä erilaisia eristemateriaaleja, joissa tekstiilipohjaisia materiaaleja hyödynnetään uusilla tavoilla. Esimerkit osoittavat, että tekstiilien kiertotalous laajenee yhä enemmän perinteisen tekstiiliteollisuuden ulkopuolelle ja uusia käyttökohteita etsitään aktiivisesti myös rakentamisesta. Rakentamisen sovelluksissa poistotekstiilien käyttöä ratkaisevat ennen kaikkea materiaalin soveltuvuus, tekniset ominaisuudet ja käyttökohteen vaatimukset.
Ratkaistaan yksi haaste kerrallaan kompleksisessa ekosysteemissä
Tekoäly, automaatio ja robotiikka ovat suuria mahdollistajia kiertotaloudelle. Esimerkiksi materiaalien tunnistamisessa, lajittelussa ja alkuperän varmistamisessa tehokkuuden saavuttaminen tulee vaatimaan teknologista kehitystä. Robotiikasta puhuessa erään puhujan suusta kuului kiertotalouden yhteydessä usein kuultu lausahdus: ”melkein kaikki tarvittavat teknologiat ja ratkaisut on jo olemassa, niitä ei vain osata hyödyntää tehokkaasti”. Sinällään lauseessa on totuuden siemen taustalla. Uusien innovaatioiden kehittäjien on ymmärrettävä myös kokonaisuus ja uudistuksen luoma muutos muiden toiminnassa. Kiertotalous vaatii kokonaisen ekosysteemin ansaintalogiikan ymmärtämistä, hajanaisen tiedon hallintaa ja uusien teknologioiden integroimista toimijoiden prosesseihin. Kokonaisvaltainen muutos synnytetään kuitenkin yksi ratkaisu kerrallaan. Ratkaisujen ideoimista, kehittämistä ja testaamista jatkamme hankkeemme laboratoriodemoissa ja seuraavassa työpajassa, joka järjestetään Turussa marraskuussa. Lue lisää hankkeen toiminnasta ja työpajasta hankkeen nettisivuilta.
Kirjoittajat
Pyry Harsunen, projektipäällikkö, rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK.
Matilda Kosunen, lehtori, rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK.
Kommentit