Saman tapahtuman yhteyteen osui myös Alma Median järjestämä Future of 5 G –päivä, joka myös osaltaan auttoi ymmärtämään sitä, kuinka suuren murroksen keskellä elämme.
Kolmen päivän ajan kuulin erinomaisia esityksiä tekoälystä ja sen tuomista hyvistä ja huonoista puolista. ABB:n osastolla törmäsin yllättäen tuttuihin – Tamkilaiset olivat monivuotisen yhteistyön tuloksena hoitamassa ABB:n messuosastoa.
Näiden päivien aikana keräsin mahdollisimman paljon tietoa yrittäen myös suodattaa sitä sekä korkeakoulumaailmaamme että opiskelijoiden tulevaa maailmaa peilaavaksi. Tapahtumassa oli joukko erinomaisia puhujia, mm. Linda Liukas, Risto Linturi ja Alf Rehn.
Muuttaako tekoäly tulevaisuuden osaamisvaatimuksia ja oppimista?
Tekoäly tuntui nousevan esiin erittäin tärkeänä jo nyt monessakin puheenvuorossa. Suomalaiset ovat havahtuneet ymmärtämään tekoälyn tärkeyden ja sen tuomat valtavat muutokset tulevaisuudessa. Tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa kaikkien elämään. Linda Liukas, ohjelmoija, lastenkirjailija ja monesti palkittu innovaattori korosti matemaattisen ajattelun merkitystä ja oli sitä mieltä, että jokaisen pitäisi ottaa teknologia ja tekoäly työpariksi jo nyt. Hän korosti, että tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot ovat ehdottomasti optimismi, uteliaisuus ja pelottomuus. Esityksen otsikko oli ”Taianomaista, mutta ei taikaa: teknologia &tulevaisuus”. Erityisesti hän korosti pelottomuutta ottaa tietokone avuksi jo nyt.
Matematiikan oppimiseen keskittyi myös Teknologia 19 -messuilla järjestetyn startup-kilpailun voittanut Skillgrower, joka on kehittänyt matematiikan oppimista helpottavan oppimissovelluksen.
Skillgrower on opettajien kehittämä palvelu ja se on suunniteltu toimimaan kaikilla laitteilla älypuhelimet mukaan lukien.
Yhdessä opiskelijoiden kanssa kehitetty oppimissovellus haluaa innostaa matematiikan opiskeluun myös vapaa-ajalla ja kotona.
Risto Linturi, joka puheenvuorossaan ”Utopian ja dystopian kilpajuoksu: pelastaako vai tuhoaako teknologia maailman?”, oli yksi keynote-puhujista. Hänen mukaansa ”teoreettisin perustein voimme päätellä, mikä kaikki on tulossa mahdolliseksi. Kehitys tulee kuitenkin olemaan niin nopeaa ja monitahoista, että se yllättää meidät kaikki ja johtaa jo 2050-luvulla yhteiskuntaan, joka ei enää muistuta nykyaikaa.”
Alf Rehn puheenvuorossaan ”Merkityksellinen innovointi ja tulevaisuuden luominen ” korosti luovuutta ja innovointikykyä . ” Meillä on taianomaista teknologiaa ja valtavat resurssit, mutta miten voimme valjastaa nämä oikeasti isojen ongelmien ratkaisemiseen? ” Hänen mukaansa tarvitsemme kriittisempää keskustelua innovoinnista. Rehn kannusti luomaan uutta omien polkujen kautta eikä luottamaan valmiiksi määriteltyihin kaavoihin olla innovatiivinen.
Hänen puheenvuoronsa kannusti etsimään tietoa siitä, miten tekoäly tulee vaikuttamaan tulevaisuuden ammatteihin. Tekoälytutkija Iyad Rahwan on tehnyt tutkimuksen, jossa selvitettiin, mitkä ammatit tekoälypohjaiset ratkaisut tulevat korvaamaan ja miten pystytään kouluttamaan näiden alojen osaajat tulevaisuuden ammatteihin. Tämä ei ole lainkaan helppoa, sillä tutkimuksen mukaan ammatit ja niissä tarvittavat taidot ovat jakautuneet hyvin voimakkaasti niihin, jotka tekoäly tulee ottamaan suvereenisti haltuun ja niihin, jotka ovat paremmin suojassa tuolta kehitykseltä. Häviävien ammattien osaajien uudelleenkoulutus ei tule olemaan helppo tehtävä.
Monissa tutkimuksissa korostuvat taidot pelkkien tietojen oppimisen sijaan. Taidot ovat niitä oppimistavoitteita, joiden pohjalta voidaan arvioida tekoälyn tulevaa vaikuttavuutta niin hyvässä kuin pahassa. Voidaan arvioida mitkä taidot tekoälypohjaiset palvelut tulevat ottamaan suvereenisti haltuun ja toisaalta mitä kohti tekoälypohjaiset palvelut voivat auttaa ihmistä kehittymään.
Matias Vakkilainen, Sanoma Pron digikehitystiimin vetäjä, on korostanut, että robotiikassa taustalla on aina ihminen, joka suunnittelee, kehittää ja koodaa toiminnot. Astetta haastavampi on tekoäly (artificial intelligence, AI), jossa kone oppii itse päättelemään ratkaisuja ja tekemään päätöksiä. Vaikka tekoälystä on alettu yleisemmin keskustella vasta viime vuosina, sitä on tutkittu ja sovellettu jo 1950-luvulta lähtien. Tekoälyn uskotaan mullistavan lähitulevaisuudessa liikenteen, teollisuuden, terveydenhuollon ja työelämän.
Yhä lisääntyvissä tekoälyä käsittelevissä keskusteluissa ja analyyseissä ennustetaan usein varsin synkkiä kuvia tulevaisuudesta: yleisesti tekoälyn odotetaan vievän työpaikkoja: ensin halpatyövoiman paikat, mutta lopulta myös pitkälti korkeakoulutettujen. Työn sisällön odotetaan köyhtyvän, kun tekoälyllä saadaan nopeampia ja älykkäämpiä ratkaisuja ja työntekijöiden ansiokehitys muuttuu yhä epävarmemmaksi. Toisaalta myös positiivisia ja puoltavia mielipiteitä on. Kokemuksesta on jo todettu, että ainakin toistaiseksi automaatio on luonut uusia mahdollisuuksia mielekkäämpiin töihin, koska tekoäly voi hoitaa rutiininomaiset työt. (Suomen tekoälyaika. 2017: 16–19).
Microsoftin perustaja Bill Gates arvioi, että resurssit uudelleenohjataan ja työssäkäyvät saavat lopulta nauttia pidemmistä lomista. (Bill Gates: “Tekoäly tuo enemmän hyvää kuin huonoa – Edessä ainakin pitemmät lomat” 2018.
Teknologian nopea kehittyminen on johtanut yhä laajamittaisempaan robotiikan hyödyntämiseen tuotannossa, logistiikassa ja palveluissa. Kansallisessa ja globaalissa kilpailussa pärjätäkseen suomalaisten teollisuus- ja logistiikkayritysten on pysyttävä kehityksessä mukana.
Tekoälyn mahdollisimman laaja hyötykäyttö edellyttää myös entistä laajempien verkostojen yhteensopivuutta. Tähän keskittyivät myös Future of 5 G:n puhujat.
Kirsi Karlamaa liikenne- ja viestintäministeriö Traficomista käsitteli esityksessään ”5G ‒ älykkäät yhteydet, innovaatiot ja luottamus” , 5 G:tä innovaatioiden mahdollistajana melkein kaikessa: teollisuudessa ja teknologiassa, terveydessä ja hyvinvoinnissa, merenkulussa, kaupungeissa ja kunnissa, liikenteessä ja logistiikassa.
Professori Seppo Yrjölä keskittyi 5 G:n tarjoamiin uusiin liiketoimintamalleihin.
Nokian 5 G:n kolmen kriittisen ulottuvuuden kuvaan mahtuvat fyysinen, biologinen ja digitaalinen ulottuvuus. Tulevaisuuden kuvassa ei enää tarvita konetta ihmisen ja digitaalisen tiedon väliin!
Yhteenvetona antoisista päivistä ja lukuisista puheenvuoroista ja tapaamisista, voisin sanoa, että uuden teknologian nähdään tulevaisuudessa tarjoavan apuja kaikille elämän osa-alueille ja myös niin opetukseen kuin oppimiseenkin.
Ihan tällaista aikoinaan JETSONIT- tv-sarjassa esiintynyttä kotitalousrobottia, jota Harri Valpola esitteli puheenvuorossaan ”Tekoäly nyt ja tulevaisuudessa”, ei vielä ole kehitetty, mutta aika lähelle tekoälyn kehitys on robotiikkaa vienyt.
Parasta kuitenkin on aloittaa ajoissa ystävystyminen robottien kanssa toivoen IBM-asiantuntijan sanoin: ” Jo viiden vuoden kuluessa on olemassa koneita, jotka suunnittelevat koneita ja täytyy vain toivoa, että ne pitävät meistä!”
Teksti ja kuvat: Maj-Lis Läykki, TAMK, lehtori liiketalous
Kommentit