Lapset asiakkaina ovat erityisen haavoittuva ryhmä ja arvioidaan myös erityisen tuen tarpeessa oleviksi asiakkaiksi. Lastensuojelulaki (59§) velvoittaa sijaishuollon asuinyksiköissä riittävän henkilöstöresurssin järjestämiseen ja valtioneuvoston laatusuosituksissa suositellaan kiintymyssuhteen turvaamista tiettyyn hoitajaan. Kiintymyssuhteen luominen vaatii pysyvyyttä henkilöstössä. Jatkuva vaihtuvuus voi aikaansaada lapsissa osattomuuden kokemusta, käytösoireilua sekä tunnetta, ettei kukaan kuuntele tai pidä puolia.
Henkilöstön pysyvyys mahdollista saavuttaa
Pääsimme opiskelijan roolissa haastattelemaan Pirhassa työskenteleviä lastensuojeluyksiköiden esihenkilöitä. Näiden haastattelujen perusteella saimme iloksemme kuulla, että henkilökunnan pysyvyys on mahdollista saavuttaa.
Haastatteluissa selvisi, ettei henkilöstön pysyvyys aina vaadi isoja tekoja ja taikoja. Haastattelujen perusteella tulkitsemme, että johtamisella on suuri merkitys. Esihenkilön on tärkeää luottaa työntekijöiden substanssiosaamiseen ja olla valmis miettimään ratkaisuja heidän kanssaan yhdessä. Haastattelujen mukaan pysyvyyteen vaikuttaa myös osaava henkilöstö, jolla on kokemusta erilaisista asiakastilanteista.
Erään haastatellun esihenkilön toimintatapana oli mahdollistaa työntekijän arjen sujuminen, jotta hän pystyisi tekemään osaamaansa työtä.
Tavallaan yritän auttaa heitä tekemään sitä työtään, jonka he hyvin osaavat ja luottaa siihen, että homma hoituu.
Pitovoimaan vaikuttaa Lastensuojelun keskusliiton ja Talentian tutkimuksen (2021) mukaan myös halu työskennellä lasten ja perheiden kanssa, työn merkityksellisyys, työyhteisön antama tuki ja työn mielekkyys. Pysyvä henkilökunta voi tehokkaammin lähteä ohjaamaan ja suuntaamaan lapsen elämää oikeaan suuntaan, vaikka tiedossa olisi, että sijoitus olisi lyhyt. Tästä mielestämme on lastensuojelussa kysymys ja parhaiten tämän voi tehdä pysyvä henkilöstö.
Arjen pienet teot
Henkilöstön pysyvyyden kannalta ratkaisevaa on siis johtaminen, luottaminen ja yhdessä tekeminen. Lastensuojelussa lapset tarvitsevat henkilökunnan pysyvyyttä, siitä kaikki ovat yhtä mieltä.
Joku sana, joku kosketus, joku vieressä istuminen, vaikka puhumatta mitään niin se voi olla nuorelle se ratkaisevin, sitä ei voi koskaan tietää.
Vaikka palkkausta ja montaa muuta suurempaa epäkohtaa lastensuojelun työssä emme saisikaan nopeasti korjattua niin näistä pienistä, mutta niin suurista teoista on hyvä lähteä liikkeelle.
Kirjoittajat: Sosionomi (YAMK) -opiskelijat Fortunée Bucyana, Heidi Kuikka, Tiia Kurikka, Kati Sippola sekä yliopettaja Merja Sinkkonen
Kuva: Pixabay
Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (ylempi AMK) -opiskelijoiden opintojaksolla ”Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta”.
Lähteet:
Kekkonen, E. & Jahnukainen, J (toim.).2023. Näkökulmia sijaishuoltoon. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2023.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Viitattu 8.12.2023.
Malja, M., Puustinen-Korhonen, P., Petrelius, P. ja Eriksson, P. (toim). 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Helsinki. Tiili, A. & Kuokkanen, J. 2021. Lapsen vuoksi. Lastensuojelun laitoshuollon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät. Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu 2/2021.
Kommentit