Alumneille on tähän mennessä toteutettu kaksi valtakunnallista uraseurantakyselyä. AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa analysoimme tuloksia eri näkökulmista. Toistaiseksi vastaamaan ovat päässeet vuosina 2013 tai 2014 AMK- tai YAMK-tutkinnon suorittaneet.
Eniten yrittäjiä on maa- ja metsätalousalojen sekä taidealojen alumneissa, jotka työskentelevät jopa 5-6 todennäköisemmin yrittäjinä kuin terveys- ja hyvinvointialoilta tai tekniikan alalta valmistuneet. Liiketalouden alumneilla todennäköisyys on kaksinkertainen ja palvelualoilla 1,7- kertainen. Oma stereotyyppinen näkemykseni siitä, kuka on yrittäjä, sai aikamoisen kolauksen – etenkin mitä tulee taide- ja kulttuurialoihin. Keskusteluissa alan opettajan kanssa huomasinkin jämähtäneeni viime vuosituhannelle. Nykyisin alan opiskelijoille tuntuu olevan melko selvää, että yrittäjyys ja itsensä työllistäminen eri muodoissaan on varsin ilmeinen, ja usein toivottukin vaihtoehto. Ja mikä parasta, tämä on huomioitu ainakin meillä TAMKissa varsin hyvin alan opinnoissa.
Vähemmän yllätti se, että esimerkiksi miehet toimivat yrittäjinä tuplasti naisia todennäköisemmin, ja ruotsinkieliset jopa 2,6 kertaa todennäköisemmin kuin suomenkieliset. Yrittäjyys käsitteenä kätkee sisäänsä kuitenkin varsin monimuotoista toimintaa. Tämä käy hyvin ilmi myös tulevaisuuden suunnitelmia kuvaavista kyselyvastauksista. Siinä missä yksi oli tyytyväinen työnkuvaansa, mutta haaveili vuosiansioiden nostamisesta köyhyysrajan yläpuolelle, toinen suunnitteli tuottoisaa exitiä ja uusien yritysten perustamista.
Otuksen tekemän Opiskelijabarometrin mukaan eri alojen opiskelijoilla on varsin erilainen orientaatio yrittämiseen jo opiskeluaikana, heijastellen luonnollisesti työelämän realiteetteja. Yrittäjyystoiveista kysyttäessä esimerkiksi maa- ja metsätalousalojen vastaajista 20 % haluaisi jatkaa perheyritystä. Humanistisilla ja taidealoilla vain 19 % haluaisi perustaa uuden yrityksen toimiakseen työnantajana, kun taas liiketaloudessa, tekniikassa ja palvelualoilla vastaava osuus on yli puolet.
Kaiken kaikkiaan yrittäjien osuus näyttäytyy vastaajien keskuudessa vielä melko vähäisenä. Vain reilut 4 % vastaajista toimii yrittäjinä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen tilanne on vaikkapa 10 vuoden päästä valmistumisesta. Ja vaikka tutkinnon suorittamisen aikaisella yrittäjyyskoulutuksella on epäilemättä paikkansa, voidaan yrityksen perustamiseen ja kasvattamiseen liittyvää tukea tarjota ammattikorkeakouluissa myös täydennyskoulutuksena.
Kirjoittaja: Susanna Saarinen, erikoissuunnittelija, Koulutuksen kehittämispalvelut ja asiantuntija hankkeessa AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön.
Kuva: Pixabay
Kommentit