Keikkakioski on loistava esimerkki siitä, miten työelämän tarpeet ja opiskelijoiden osaaminen yhdistetään joustavasti.
Kokeilujen kautta joustoa harjoitteluun
Media- ja kulttuurialalle on tyypillistä lyhytkestoiset toimeksiannot ja freelancer-tyyppinen työskentely. Opiskelijalle tämä tuo haasteita – harjoittelun koostaminen lyhyistä pätkistä ei ole kovinkaan helppoa. Lisäksi työn tilaajan näkökulmasta lyhyestä työrupeamasta aiheutuu suhteellisen paljon hallinnollisia velvoitteita (ks. Karppinen 2020). Asialle siis piti tehdä jotakin.
TAMKin Mediapoliksen kampuksella syntyi idea Keikkakioskista, jota lähdettiin kehittämään osana Co-studio -hanketta. Keikkakioskin kautta yritykset voivat hankkia TAMKin ja Tredun media-alan opiskelijoiden osaamista erilaisiin viestintätarpeisiin ja projekteihin nopeasti. Samalla opiskelijoiden on mahdollista kerryttää työharjoittelupisteitä ja työllistää itsensä. Näkökulma on uusi.
Vuodesta 2018 toiminut Keikkakioski on toimintamuotona joustava, sillä toimeksiannot ovat erilaisia ja vaativat erilaisia toimenpiteitä – muodollisia käytäntöjä ei ole. Keikkatyöllä on kuitenkin pelisäännöt, jotka on luotu toimeksiantajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Yhteistyö on kaiken kaikkiaan ollut Keikkakioskin kehittämisessä tärkeää. Esimerkiksi opiskelijat ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen merkittävällä panoksella. Keikkakioskin koordinaattorin lehtori Anneli Karppisen mukaan kehittämistä on tehty kokeillen – kokeilut ovat olleet koko toiminnan lähtökohta.
Verkostoitumista ja yrittäjyysvalmiuksia opintojen ohella
“Erinomainen tapa saattaa työnantajat ja opiskelijat yhteen.”
Opiskelija Tiina Pennanen kertoo Keikkakioskin blogissa, että keikkatyylinen opiskelumuoto on hyvä lisä projektimuotoiseen työskentelyyn. Keikat ovat suoraa yhteistyötä työelämän kanssa. Anneli Karppinen korostaa, että keikoilla tuetaan opiskelijoiden verkostoitumista ja työllistymistä sekä lisätään työelämävalmiuksia. Opiskelija luo asiakasverkostoa jo opintojen aikana, mikä helpottaa oman yrityksen perustamista valmistumisen jälkeen. Verkostojen vahvistumista tuetaan myös kerran vuodessa järjestettävässä Keikkakioski-päivässä, jossa on mukana työelämän edustajia sekä opiskelijoita TAMKista ja Tredusta.
Yritykset saavat keikkakioskitoiminnan kautta lisäarvoa monella tapaa: projektityöntekijät löytyvät nopeasti ja opiskelijat tuovat raikkaita ajatuksia ja uusinta tietoa. Yritykset myös luovat kontakteja, eräänlaista freelancer-reserviä, myöhempiä tarpeita varten. Toimeksiantajilta ja opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista. Esimerkiksi toimeksiantajana toimineen Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksosen mielestä opiskelija osaa paljon ja voi tuoda paljon uutta (ks. Uimonen 2018).
Toimeksiannon tekeminen on helppoa. Toimeksiantaja lähettää yhteydenottopyynnön ja opettaja etsii keikalle soveltuvan opiskelijan. Kun yhteys toimeksiantajan ja opiskelijan välille on luotu, opiskelija sopii asiakkaan kanssa aikataulusta ja hinnoittelusta. Opiskelijat toimivat työkeikoilla kuten freelancerit. Kun keikka on valmis ja työ tehty, opiskelija laskuttaa toimeksiantajaa, kirjoittaa keikastaan raportin ja saa opintopisteitä. Keikat vaativat opiskelijalta itsenäisyyttä ja tietyn tasoista osaamista. Erityisesti projektin alkuvaiheessa tuki on tarpeen.
Onnistumisen avaimena oikea tarve ja laaja-alainen yhteistyö
“On haluttu synnyttää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa valtakunnallisesti.”
Keikkakioski-konseptin onnistumista edesauttoi Karppisen mukaan se, että ratkaisulle oli oikeasti tarvetta niin koulutuksen kehittämisen kuin opiskelijoiden harjoitteluprosessin sujuvoittamisen ja verkostoitumisen näkökulmasta. Osaltaan yhteiskunnallinen tilanne oli otollinen, työllistyminen nähtiin tärkeänä myös poliittisessa keskustelussa.
Keikkakioski on vahvistanut yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Pirkanmaan liiton, Business Tampereen ja Film Tampereen kanssa. Myös TE-toimiston kanssa on toimittu erityisesti työttömien medianomien aktivoimiseksi. Yhteiskehittäminen on myös jatkunut, sillä Co-Studion-hankkeen jatkona syntyi Tampereen korkeakouluyhteisön yhteishanke, PIRSSI, joka tukee korkea-asteen opiskelijoiden työllistymistä.
Anneli Karppinen kuvaa TAMKia vaikuttavaksi ammattikorkeakouluksi, jossa vaikuttavaa toimintaa tapahtuu kaikilla organisaatiomme tasoilla. Keikkatoiminta tuo osaltaan näkyvyyttä TAMKin osaamiselle. Keikkoja kertyi kokeilun aikana runsaat 30 ja niitä tarjotaan edelleen: pyyntöjä tulee enemmän kuin mitä voidaan vastata.
Kirjoittajat: laatukoordinaattori Anu Vainonen ja kehittämispäällikkö Piia Tienhaara, Laadunhallinta ja toiminnanohjaus, lehtori Anneli Karppinen, Media, musiikki ja taide (projektin tiedot)
Lisätietoja Keikkakioskista:
Co-Studio hankkeen www-sivut. Saatavissa: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/co-studio
Keikkakioskin blogi. Saatavissa: http://keikkakioski.blogs.tamk.fi/
Keikkakioskin esittelyvideo. Saatavissa: http://keikkakioski.blogs.tamk.fi/2020/01/29/keikkakioski-mediapoliksessa/
Co-Studio ja AgileAMK – Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK. Video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=D4_X7sG7L3M
Haapio, Antti (2020). Laskutuspalvelu muutti Freelancertyön ja ammatillisen koulutuksen. Blogi 7.1.2020. Saatavissa: http://keikkakioski.blogs.tamk.fi/2020/01/07/laskutuspalvelu-muutti-freelancertyon-ja-ammatillisen-koulutuksen/
Karppinen, Anneli (2019). Keikkakioskilta työkeikalle ja harjoitteluun. TAMK-konferenssi – TAMK Conference 2019. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Erillisjulkaisuja, 71 – 77. Saatavissa: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/Muut/TAMK-konferenssi-2019.pdf
Pennanen, Tiia (2018). Keikka opiskelijan silmin. Blogi 11.11.2018. Saatavissa: http://keikkakioski.blogs.tamk.fi/2018/11/11/keikka-opiskelijan-silmin/
PIRSSI-hankkeen www-sivut. Saatavissa: https://projects.tuni.fi/pirssi/
Uimonen, Mikko (2018). Keikka toimeksiantajan näkökulmasta. Blogi 10.11.2018. Saatavissa: http://keikkakioski.blogs.tamk.fi/2018/11/10/keikka-toimeksiantajan-nakokulmasta/
Blogi on osa Vaikuttavuutta TAMKista! -blogikirjoitusten sarjaa. Sarjassa kerrotaan konkreettisia esimerkkejä ja tarinoita siitä, millaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta TAMKin toiminnasta eri yksiköissä syntyy ja millaisen kehittämistyön tuloksena se aikaansaadaan. (Ks. blogista tarkemmin.)
Lue lisää Vaikuttavuutta TAMKista -sarjasta.
Kommentit