Monet nuoret eivät arvosta pysyvyyttä työsuhteessa vaan miettivät mieluummin, kohtaavatko omat arvot työnantajan arvojen kanssa. Palkkakaan ei ole se ykkösjuttu eikä urapolulla eteneminen. He ajattelevat työelämää lyhyinä jaksoina ja katkokset urapolulla eivät ole ongelma. Nuorempi ikäluokka ymmärtää oman hyvinvoinnin vaalimisen merkityksen ja osaa downshiftata tarvittaessa ennen kuin polttavat itsensä loppuun. Työelämä ei saisi olla loputonta puurtamista lainojen maksun eteen – voihan sitä asua vuokralla ja käyttää palkkansa fiksumminkin?
Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta, jonka julkaisee Talous ja nuoret TAT -foorumi, selviää, että nuorista lähes 80 prosenttia pitää työelämässä menestymistä tärkeänä, mutta mitä se menestyminen on? Perinteinen uralla ylöspäin, lisää alaisia, vastuuta ja palkkaa ei olekaan nuorille ehkä se menestymisen mittari. Tärkeämpää voikin olla uudet haasteet, uuden luominen, työn ilo huipputiimissä ja verkostoituminen alan huippujen kanssa.
Smile Henkilöstöpalvelut on teettänyt ”Nuoret ja keski-ikäiset työelämässä – Keltanokat ja kehäraakit” -selvityksen. Selvityksen mukaan nuorten työmoraali tarkoittaa mm. innostusta ja uusien ideoiden tuomista työhön. Keski-ikäisillä työmoraali tarkoittaa usein moitteetonta suorittamista. Nuoret siis tuovat tuoreita ideoita ja innostusta työelämään, tämä tiedetään, mutta osaako työelämä hyödyntää tätä?
Samaisen selvityksen mukaan epäviralliset fyysiset puitteet työskentelylle ovat tärkeitä. Työtä voi paremmin tehdä sohvalta ja verkkarit jalassa eikä suinkaan kyse ole laiskottelusta. Myös kommunikaation nopeuserot nousevat selvästi esille. Nuoremmat eivät viestittele mielellään työasioistakaan sähköpostilla vaan muissa sosiaalisen median välineissä. Viestit ovat lyhyitä ja vastausta odotetaan heti eikä huomenna. Puhelimeenkaan ei välttämättä vastata vaan tiedustellaan asiaa muuta kautta. Kenen ongelma tämä oikeastaan on? Toki hyvät tavat ja etiketti pitää olla nuorillakin hallussa, mutta onko maailma ympärillämme muuttunut niin, että emme ihan aina pysy kyydissä? Näitä ajatuksia ei tietenkään voi yleistää, mutta koulutuksen ammattilaisina olisi hyvä useamminkin pysähtyä miettimään, vastaammeko näihin vaatimuksiin ja valmennammeko oikeita asioita.
Teksti: Milja Valtonen, lehtori, liiketalouden 1. vuoden valmentaja, TAMK
Kuva: Dimitra Panopoulou-Huovila
Aiheeseen liittyvä, aiemmin tänä vuonna ilmestynyt, kahden itsekin millenniaalisukupolvea edustavan Atte ja Karoliina Mellasen ja noin 1 300 vastaajan tutkimuksen perusteella kirjoittama kirja ”Hyvät, pahat ja millenniaalit – Miten meitä tulisi johtaa”, suosittelen lukuvinkkinä.
Matti Pietilä
10.12.2020 12:22