Vaikuttavuuden äärellä – Innovatiivisen yrittäjyyden mahdollistajat

Liitutaululle piirretty ihmishahmoja ja teksti Together

Vuoden alussa starttasi ”Innovatiivisen yrittäjyyden mahdollistajat” -niminen tutkimusryhmä. Ryhmän tavoitteena oli opinnäytetöiden muodossa tutkia ja tuoda esille TAMKin pedagogisten menetelmien vaikuttavuutta eri yhteyksissä. Tutkimusryhmä ylitti vastikään maaliviivan, sillä ryhmässä valmistui kolme opinnäytetyötä yhteensä neljän tekijän voimin. Millaisia tuloksia tutkimusryhmän opinnäytetöissä on löytynyt ja minkälainen reissu opinnäytetyömatka on ollut?

Tutkimusryhmän tammikuiseen hakuilmoitukseen vastasi rohkeasti neljä proakatemialaista opiskelijaa: Sanna Tahlo, Joonatan Halonen ja Lassi Seppä sekä Amanda Hiltunen. Sanna lähti opinnäytetyössään valmentamaan ja tutkimaan oppimissopimuksen käyttöönottoa monikulttuurisessa kontekstissa Brasiliassa, Joonatan ja Lassi selvittivät tiimioppimisen vaikuttavuutta Tampereella ja Tsekin Brnossa ja Amanda puolestaan kartoitti sellaisia oppimisympäristöön liittyviä hyötyjä, joita Proakatemialta valmistuneet alumnit ovat työelämässä kokeneet hyödyllisiksi. Kaikkien opinnäytetöiden yhteisenä tavoitteena oli tuoda esille TAMKin pedagogisten menetelmien – erityisesti tiimioppimisen – vaikuttavuutta eri yhteyksissä ja ympäristöissä. Näiden menetelmien kehittämiseen TAMK on viime vuosina vahvasti panostanut, mutta niiden vaikuttavuuden mittaaminen on vielä keskeneräistä.

Sannan monikulttuurinen monimenetelmätutkimus tutki oppimissopimuksen sovellettavuutta uudessa oppimisympäristössä. Sannan tutkimuksen mukaan oppimissopimus tuki yksilön elämän ja työn organisointia, itsensä tuntemista, muiden tuntemista, omien ja muiden vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista sekä luottamuksen rakentumista tiimin sisällä. Oppimissopimuksen voitiin myös yleisesti todeta tukevan yksilön oppimista ja kasvua sekä tiimityön rakentumista.

Lassi ja Joonatan tutkivat tiimipedagogiikan vaikutusta verraten oppimisyhteisön toimintaa Tampereella ja Brnossa. Tutkimus nostaa esille dialogimaisen vuorovaikutustyylin yhtenä toimivimpana ja luonteenomaisimpana tiimioppimisen keinona. Lisäksi Lassi ja Joonatan korostavat luottamuksen synnyttämistä, sillä se toimii vankkana pohjana tiimioppimiselle. Tiimin ja koko laajemman yhteisön yhteiset tapahtumat myös liimaavat oppijoita yhteen ja luovat kokemuksen kuulumisesta samaan joukkoon.

Amanda pohti työssään Proakatemian yhteisöllistä kulttuuria, joka luo viitekehyksen oppimiselle. Toimivan tiimioppimisympäristön rakentaminen on monen tekijän summa ja edellyttää pitkäjänteistä työtä. Alumnien haastattelut tukivat sitä käsitystä, että tiimioppiminen tukee sellaisten työelämätaitojen kehittymistä, jotka ovat alasta riippumatta tärkeitä ja arvostettavia.  Esimerkiksi muutoskyvykkyys sekä vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaidot korostuivat sellaisina osaamisina, joita alumnit olivat kokeneet työurallaan keskeisiksi.

Mikä sitten tekee tiimipedagogiikasta ajankohtaisen ja kiinnostavan tutkimuskohteen? Maailma ympärillä muuttuu koko ajan, joten taito kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan korostuu lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Ratkaisuksi osaamisen jatkuvaan kehittämishaasteeseen Sanna haluaa tarjota oppissopimuksen, johon liittyvää tutkimusta on tehty toistaiseksi verraten vähän. Lassi ja Joonatan tuovat esille tiimityöskentelytaidot alati kasvavana osaamistarpeena sekä opiskelu- että työelämässä. Amanda korostaa, että alati muuttuva työelämä tulee vaatimaan myös oppilaitoksilta muuntautumista, jotta opiskelijoiden koulutus vastaa tulevaisuuden työelämän ja yrittäjyyden tarpeisiin.

”Myös koronapandemia on vaatinut huomattavaa muutoskyvykkyyttä firmoilta ja yksilöiltä. Työelämässä on tunnistettu tarve muutoskyvykkyyden osaamiselle ja sitä myös tiimipedagogiikka kehittää”, summaa Amanda.

Minkälaista hyvää kerrannaisvaikutusta tiimipedagogiikan mallit voivat tuoda eri elämänaloille? Amanda nostaa esille itseluottamuksen vahvistumisen, josta on apua sekä työ- että yksityiselämän puolella. Terve itseluottamus tuo uskalluksen kokeilla ja myös uskalluksen epäonnistua. Sanna korostaa, että tiimioppiminen voi olla itselle elämää mullistava kokemus, koska tiimioppiminen pakottanut pysähtymään ja jumppaamaan oikeasti omia ajatuksia ja mielenmalleja. Kun päänsisäistä jumppaa on sinnikkäästi jaksanut tehdä, elämänlaatu on parantunut. Lassi ja Joonatan nostavat esille rohkeuden pyytää ja antaa apua, ja täsmentävät:

”Luottamus ihmissuhteissa ja tiimityössä on elinehto pärjäämiselle. Luottamuksen kautta on myös mahdollista rakentaa laadukkaita oppimistuloksia.”

Entä millä tavoin opinnäytetyöprosessi on itsessään vaikuttanut opiskelijoihin? Minkälaisia taito-osaamisia opiskelijat ovat huomanneet prosessin aikana kehittyneen, joita he voivat hyödyntää jatkossa muissakin yhteyksissä? Amanda pohtii, että opinnäytetyöprosessi on kasvattanut pitkäjänteisyyttä ja antanut valmiuksia työstää laajoja kokonaisuuksia aiempaa johdonmukaisemmin. Lassi ja Joonatan ovat samoilla linjoilla ja toteavat opinnäytetyön tekemisen opettaneen kärsivällisyyttä sekä prosessinhallintaa. Sanna nostaa esille sinnikkyyden sekä yksilötyön tekemisen taidon tiimityön rinnalla ja kertoo:

”Itselleni vaikuttavinta oli oikeasti viedä muille käytäntöön sellainen työkalu, joka on tukenut omaa oppimista ja kasvua, sekä tukenut oman tiimin kasvua huipputiimiksi.”

Innovatiivisen yrittäjyyden mahdollistajat -tutkimusryhmän opinnäytetöissä on tutkittu valittujen pedagogisten menetelmien vaikuttavuutta eri maiden oppimisympäristöissä sekä alumnien työelämäyhteyksissä. Opinnäytetöiden tulokset nostavat monipuolisesti esille pedagogisten menetelmien vaikuttavuutta yksilö- ja ryhmätasoilla eri elämänalueilla sekä tarjoavat lukuisia vinkkejä mahdollisimman onnistuneiden oppimiskokemuksien tueksi. Opinnäytetöistä kaksi on tehty englanninkielisinä, joten ne ovat myös kielensä puolesta ketterästi sovellettavissa erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä.

Tutkimusryhmän työtä on ohjannut seuraava tavoite: Tutkimushankkeen myötä TAMKin profiilia Suomen merkittävimpänä tiimivalmennukseen perustuvana innovaatio- ja yrittäjyyskasvatusosaajana voidaan edelleen vahvistaa sekä levittää entistä laajemmalle myös kansainvälisesti. Valmistuneiden opinnäytetöiden voidaan todeta edistäneen pedagogisten menetelmien vaikuttavuuden todentamista, mikä myös myötävaikuttaa menetelmien levittämiseen yhä useampiin maihin.

Halonen, Joonatan & Seppä, Lassi. 2020. The usage of team learning methods : comparison between Proakatemia and ESBD. [linkin upotus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123604]

Hiltunen, Amanda. 2020. Tiimioppimisen vaikutus yksilön työelämätaitoihin : millaisia työelämässä ja yritysmaailmassa hyödyllisiä taitoja Proakatemialta opitaan? [linkin upotus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023514]

Tahlo, Sanna. 2020. Learning contract as a tool for learning and growth [linkin upotus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823162]

Teksti: Sini Jokiniemi, yliopettaja, liiketoiminta, TAMK sekä opiskelijat Joonatan Halonen, Amanda Hiltunen, Lassi Seppä ja Sanna Tahlo
Kuva: Pixabay

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi