Tulevaisuuden musiikinopettajuus -opintojakso kuuluu musiikkipedagogin tutkintoa tekevien opiskelijoiden koulutuksen loppuvaiheeseen. Opintojakson keskiössä on taiteen perusopetuksen ulkopuolella tapahtuva projektiluontoinen musiikkikasvatus. Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan omat projektinsa, jotka toteutetaan eri yhteistyökumppanien kanssa.
Tämän päivän ja tulevaisuuden musiikkipedagogi ei välttämättä työllisty taiteen perusopetuksen pariin, vaan musiikkipedagogin työkenttä on huomattavasti laajempi. Laadukkaan musiikkipedagogiikan avulla on mahdollista vastata yhteiskunnan moniin eri tarpeisiin. Pedagogisesti mietityillä kokonaisuuksilla pystytään tarjoamaan vaikkapa yrityksille räätälöityjä henkilöstökoulutuksia tai kuten näiden projektien tarkoitus oli; viedä musiikkikasvatusta sinne, missä sitä ei ole tarpeeksi saatavilla.
Koska musiikkipedagogien tulevaisuus on hyvin laaja-alainen, on meidän TAMKin musiikkipedagogiikan opetuksessa huomioitava tämä työkentän muuttuminen. Perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen myötä esille noussut ilmiöpohjainen oppiminen sekä kokonaisvaltainen opetettavan aiheen lähestyminen velvoittaa meitä miettimään miten musiikkipedagogiikka kehittyy, miten me voisimme sitä TAMKissa kehittää ja herättää kiinnostuksen tulevaisuuden pedagogiikkaan myös opiskelijoissa. Tämä ei tietenkään tarkoita perinteiden hylkäämistä, mutta asettaa vaateen tarkastella pedagogiikkaa muuttuvan nyky-yhteiskunnan kontekstissa.
Musiikki kuuluu kaikille, sillä jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin sekä oppia musiikin ilmaisua ja taitoja. Näin todetaan Kansainvälisen musiikkineuvoston (1949) musiikkioikeuksissa, jotka pohjautuvat Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (1948), Kansainvälisen kirjailijoiden sananvapausjärjestö PEN:n peruskirjaan (1948) ja yleissopimukseen lasten oikeuksista (1989). Musiikkioikeudet on suomentanut Suomen musiikkineuvosto. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ja Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke puolestaan tutkii kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Näihin teeseihin nojaten voi pohtia millaista tulevaisuuden musiikinopettajuus monipuolisuudessaan voi olla.
Musiikkikasvatus ei tähtää pelkästään musiikillisen tietämyksen ja taitojen hankintaan ja niiden hyödyntämiseen, vaan ihmisen kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Musiikkia voidaan käyttää työkaluna muun muassa keskittymisen parantamiseen, ryhmätyöskentely- sekä tunteidenkäsittelytaitojen kehittämiseen, itseilmaisun tukemiseen, unohtamatta kuitenkaan ihan puhtaasti musiikin synnyttämiä elämyksiä. Tästä syystä jokainen projekti sisältää opiskelijoiden tuottaman pedagogisen osuuden lisäksi siihen liittyvän konsertin.
Tänä vuonna toteutetut projektit toivat opiskelijoille projektinhallinnan taitojen lisäksi uusia kiinnostavia kokemuksia pedagogiikan hyödyntämisestä erilaisessa toimintaympäristössä, avarsi näkemystä musiikkipedagogin työkentästä sekä opetti joustavien suunnitelmien toteuttamista. Yhteistyökumppaneilta, henkilökunnalta sekä osallistujilta saatu palaute on ollut opiskelijoiden työtä arvostavaa sekä yhteistä kokemusta kiittävää. Kaikki projektit onnistuivat hienosti, antoivat opiskelijoille ja osallistujille arvokkaan kokemuksen ja toteuttivat olennaisen: musiikki kuuluu kaikille, nyt ja tulevaisuudessa.
Teksti: Musiikkipedagogiikan opettaja Maiju Kopra
Kuva: Jaakko Saarilampi
Kommentit