Opetussuunnitelmatyötä tehdään johdetusti ja tavoitteellisesti, tulevaisuutta ennakoiden ja isoa kuvaa hahmottaen. Tarvitaan strategiset linjaukset, vuorovaikutusta ja selvitystyötä sekä niin vaikeita kuin rohkeitakin päätöksiä. Tärkeänä tukena meille tässä työssä ovat niin työelämän kuin opiskelijoiden edustajat.
Insinöörikoulutuksella on Suomessa pitkät perinteet. Insinööriä kuvaavaa termiä ingenieuri on käytetty suomen kielessä jo 1700-luvulla. Insinöörikoulutus taas on saanut alkunsa vuonna 1912 eli 111 vuotta sitten. Koulutuksessa ja osaamisissa on edelleen tiettyjä samankaltaisuuksia ja toisaalta koulutuksen on elättävä ajassa. Arvostamme edelleen korkealle vahvaa teoriaosaamista käytäntöön yhdistettynä. Teoriaopetuksen punainen lanka rakentaa kuvaa kokonaisuudesta ja käytännön osaamista harjoitellaan monissa laboratorioissamme. Insinöörin perusosaamista on tänäkin päivänä vahva matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen.
Mitä sitten ovat nämä tässä ajanhetkessä olevat muutosajurit?
Ajassamme on monia ilmiöitä, jotka meidänkin tulee ottaa huomioon. Sellaisia ovat tekniikan näkökulmasta esimerkiksi kestävä kehitys, kiertotalous, vihreä siirtymä, energiamurros, vetytalous, digitalisaatio, tekoäly ja koneoppiminen, industry 5.0.
Meitä haastaa fokuksen siirtyminen opetuksesta oppimiseen ja osaamisen todentamiseen Osaamisperustaisuus ammattikorkeakouluissa on OKM:n vuonna 2021 tekemän linjauksen mukaan pedagogista toimintaa ohjaava periaate, jonka mukaan koulutuksessa tärkeintä on se, että oppija saavuttaa hänelle tavoitteeksi asetetun osaamisen. Vaikka tätä linjaa on noudatettu jo hyvän aikaa, on tässä ajassa iso muutos, jota korona-aika jopa kiihdytti, tunnistaa moninaiset tavat saavuttaa osaaminen. Oppimisessa on nyt koko maailma avoinna, ja tämä on uusi ja kutkuttava mahdollisuus.
Laajoilla kyselyillä ja saamillamme palautteilla olemme selvittäneet tarpeita tulevaisuuden osaamisille. Insinöörin ydinosaamista pidetään tietenkin keskeisenä, mutta rinnalla puhutaan ns. metataidoista. Siis niistä osaamisista ja kyvykkyyksistä, jotka tekevät niin sanotun hyvän tyypin. Mitä nämä tällaiset taidot sitten ovat? Tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa vastausta, eikä hyvät tyypit ole identtisiä keskenään, mutta vastausten perusteella tarvitaan kyvykkyyttä vuorovaikutukseen, viestintään ja dokumentointiin, myös englanniksi, tiedonhakuun ja tiedon soveltamiseen. Arvostetaan projektityötaitoja ja teknillistaloudellista ymmärrystä. Ja paikallaan on myös ongelmanratkaisukyvykkyys sekä halu ja kyky oppia uutta.
Miten siis vastaamme näihin moniin tarpeisiin ja toiveisiin? Oikeilla päätöksillä, hyvällä suunnittelulla sekä oikeanlaisella toteutuksella. Eli tiivistetysti linjaamme, minkälaista osaamista haluamme syntyvän, miten osaamista voi hankkia ja miten todennamme oppimisen.
Tällä opetussuunnitelmatyökierroksella olemme kirkastaneet matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen painopisteet ja osaamista kerrytetään koko opiskeluajan. Osa sisällöistä integroidaan entistä vahvemmin alalle tyypillisten haasteiden ratkaisemiseen ja tämän toivotaan lisäävän merkitystä ja motivaatiota oppimiseen.
Linjaamme kunkin tekniikan alan ydinosaamisen ja annamme siihen jatkossakin vahvan pohjan. Koska ongelmat ovat yhä kompleksisempia, tarvitaan laajempaa ymmärrystä ydinosaamisen rinnalle. Niinpä uusiin tutkintoihin tulee lisää valinnaisuutta, jolla opiskelijalle annetaan mahdollisuus laajentaa ammatillista osaamistaan valitsemalleen osaamisalueelle, on se sitten tekniikkaan, talouteen tai vaikkapa kansainvälistymiseen liittyvää.
Niitä erilaisia metataitoja opitaan osana opetuksen toteuttamista. Labraopetuksessa voidaan oppia samalla niin loistehon kompensointia kuin vuorovaikutusta ja dokumentointia. Teoriaopetus haastaa ajattelua ja opintojaksojen suorittaminen vaikkapa MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) verkkokursseilla tuo teknologisen osaamisen lisäksi vahvistusta kielitaitoon sekä kyvykkyyttä itsenäiseen työskentelyyn ja omaehtoiseen oppimiseen.
Lupaamme, että tulevaisuudessakin Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuva insinööri on osaava oman alansa ammattilainen.
Teksti: Mira Grönvall
Kuva: Jonne Renvall
Kommentit