Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Avainsana: työelämä

Työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen virtuaalisten ympäristöjen avulla

Terveydenhuollon henkilöstö kokee maailmanlaajuisesti työstressiä ja riittämättömyyden tunnetta, jotka näyttäytyvät heikentyneenä työhyvinvointina, mikä vaikuttaa potilaan tai asiakkaan kohtaamiseen sekä hoidon laatuun (Li ym., 2024). Pahimmillaan heikentynyt työhyvinvointi voi johtaa loppuun palamiseen (burnout), jota on perinteisesti hoidettu erilaisilla psykososiaalisilla interventioilla, esimerkiksi stressin hallintakeinoja harjoittelemalla. Perinteisten tukimuotojen rinnalla voidaan enenevissä määrin hyödyntää teknologiaa ja virtuaalisia ympäristöjä työhyvinvoinnin edistämisessä, sillä ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä yksilölliseen että yhteisölliseen tukeen.

Työurapeili – väline yli 55-vuotiaiden työhyvinvoinnin, osaamisen ja työuran tarkasteluun

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Osaamisvaatimukset kehittyvät, työurista tulee yhä yksilöllisempiä ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään. Samalla organisaatioilta edellytetään kykyä tunnistaa ja tukea henkilöstön tarpeita eri uravaiheissa. Miten työntekijä voi pysähtyä oman tilanteensa äärelle? Entä miten organisaatio voi tukea tätä systemaattisesti? Näihin kysymyksiin vastaa Työurapeili – sähköinen arviointityökalu, joka tekee näkyväksi työhyvinvoinnin tilanteen, osaamisen ja työuran keskeisiä ulottuvuuksia.

Uusi osaaminen ei synny sattumalta – johto ja yli 55-vuotiaat työntekijät katsovat samaa muutosta eri suunnista

Työelämän muutos näkyy arjessa yhä konkreettisemmin: digitalisaatio etenee, asiakastilanteet monimutkaistuvat ja osaamisvaatimukset laajenevat. Kun tarkastellaan uuden osaamisen tarvetta sekä johdon että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden näkökulmasta, esiin nousee kiinnostava ja osin jännitteinen kokonaiskuva. Molemmat tunnistavat muutoksen välttämättömyyden, mutta painotukset eroavat selvästi. Tarkastelun näkemykset perustuvat Työura55+ -hankeen (Euroopan unionin osarahoittama) alussa tehtyyn kyselytutkimukseen.

Opetussuunnitelmat varmistavat valmistuvien opiskelijoiden kilpailukyvyn tulevaisuuden työmarkkinoilla

Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin. Näin linjaa Opetus- ja kulttuuriministeriö toimintaamme. Tämän varmistaaksemme teemme säännöllisin väliajoin opetussuunnitelmatyötä, jota voidaan pitää tärkeimpänä strategisena toimenpiteenä tulevaisuuden työelätarpeisiin vastaamisessa.

Nuotti-valmennus auttaa, kun nuoren arkisävel on hukassa

Kun nuoren aikuisen toimintakyky on heikentynyt, se voi estää ja rajoittaa tulevaisuuden suunnittelua ja estää häntä jatkamasta opintojaan. Tällöin kannattaa hakeutua Nuotti-valmennukseen, jossa annetaan matalan kynnyksen nuoren ammatillista kuntoutusta ilman lääkärinlausuntoa. Valmennuksen tavoitteena on saada hänet kiinnostumaan elämäntilanteestaan, taidoistaan, vahvuuksistaan ja tulevaisuuden suunnittelusta sekä opiskeluun tai työelämään suuntautumisesta.