Kohti antirasistista sosiaalipedagogiikkaa

Kuvituskuva

Suomen sosiaalipedagoginen seura järjesti maaliskuussa Sosiaalipedagogiikan päivät. Päivien teemana oli Kohti antirasistista sosiaalipedagogiikkaa. TAMKin sosionomikoulutus oli tapahtumassa vahvasti edustettuna. Tilaisuuteen osallistui lehtoreita, opiskelijoita ja alumneja. Antirasismin teemat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana vahvasti esiin julkisessa keskustelussa Suomessa. Keskustelu on erittäin tärkeää, mutta paljon työtä on tehtävänä. Niin ammattikorkeakoulutoimijoina, kuin myös sosiaalialan asiantuntijoina meidän täytyy pysähtyä kuulemaan, keskustelemaan ja oppimaan yhdessä rasismista, sekä pysähtyä reflektoimaan kriittisesti itseämme, toimintaamme, yhteisöjämme ja yhteiskuntaamme.

Antirasismi on aktiivista toimintaa rasismin vähentämiseksi

Sosiaalipedagogiikka on vahvasti normatiivinen tieteenala, joten arvoperusta myös sosiaalipedagogisessa toiminnassa on perustavanlaatuisesti tärkeä (Nivala & Ryynänen 2019, 29). Sosiaalialan työ perustuu vahvasti ammattietiikkaan. Sosiaalialan ammattilaisilla on velvollisuus asettua edistämään ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta niin suorassa asiakastyössä kuin vaikuttamalla yhteiskunnallisiin rakenteisiin (Talentia 2017, 7). Äkkiseltään voisi siis ajatella, että sosiaalialan työ on lähtökohtaisesti rasismin vastaista, tai ettei sosiaalityö voi sentään rasistista olla.

Kuitenkin keskeinen lähtökohta on, että ei-rasistinen ajattelu ei riitä, eikä vähennä rasismia, sillä rasismia on ympärillämme yhteiskunnan rakenteissa, kulttuurissa, organisaatioiden toimintatavoissa ja niin edelleen. Oma ajattelumme ja toimintamme voi olla rasistista, vaikka emme sitä tarkoittaisi. Tarvitsemmekin siis rasismin tunnistamista ja tiedostamista niin omassa toiminnassamme kuin eri toimintaympäristöissämmekin. Vasta tämän jälkeen voimme toimia rasismia vastaan. Pelkkä oikeudenmukaisuuteen sitoutuminen ja siihen tähtääminen ei riitä.

TAMKilaiset osallisina tapahtumassa

Toimin Suomen sosiaalipedagogisen seuran varapuheenjohtajana ja pidin tilaisuudessa avauspuheenvuoron, jossa nostin esiin omien etuoikeuksiemme tarkastelun. ”Itselleni valkoisena, keskiluokkaisena suomalaisena on merkittävää pysähtyä omien etuoikeuksien äärellä, ja tarkastella muun muassa sitä, miten esimerkiksi ihonvärini ja muut lähtökohtani vaikuttavat elämänkulkuuni myönteisesti, ilman että tulisin sitä edes ajatelleeksi.  Etuoikeuksien tarkastelu pakottaa kohtaamaan oman osuuteni rasismin jatkumossa. Etuoikeuteni on ansaitsematonta, ja epäreiluakin.”

Antirasismin teemoista on usein hankala puhua, ja moni varookin sanojaan ja pelkää sanovansa jotain väärin. Sosiaalipedagogiikan päivät pyrkivät tarjoamaan mahdollisuuden yhteiselle oppimiselle. Tavoitteena oli luoda turvallisemman tilan periaatteisiin pohjautuva keskustelufoorumi, jossa voi asettua dialogiin toisten osallistujien kanssa. Sosiaalialan ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuivat tapahtumaan osana Globaali ja monikulttuurinen maailma -kurssia. Päivien tämän vuoden teema vastasi erinomaisesti oppimistavoitteeseen Opiskelija osaa tarkastella ja edistää yhdenvertaisuutta ja antirasistista toimintaa yhteiskunnassa sekä jäsentää yhdenvertaisuuteen ja rasismiin liittyviä teoreettisia näkökulmia.”

Pääpuhuja Ligia Lopéz Lopéz (University od Melbourne) ravisteli osallistujien ajatuksia ja laajensi näkökulmiamme myös suomalaisesta kulttuurista. Tarkastelimme esimerkiksi Afrikan Tähti -peliä ja siihen liittyviä haasteita innostavalla tavalla. Tutkimusryhmien ohjelmassa TAMKin uunituore alumni, sosionomi Jukka Aho käsitteli zinen, eli pienlehden mahdollisuuksia stigmatisaation purkamisessa. TAMKin lehtori, LeGiT-tutkimusryhmän jäsen Timo Nevalainen johdatteli osallistujia toiminnan teoreettisille juurille ja avasi Axel Honnethin yhteiskuntateoriaa tunnustuksesta ja vapaudesta. TAMKilaiset, opintojensa loppuvaiheessa olevat sosionomiopiskelijat olivat vahvasti mukana päivien käytännön työpajoissa: Satu-Johanna Lattu ja Heikki Moisio opettivat osallistujille omassa opinnäytetyössään keskeistä Empaattisen itsen löytämisen harjoitusta, ja Essi Katila avasi antirasistista sosiaalipedagogiikkaa monikulttuurisessa nuorisotyössä.

Kirsikkana kakun päällä, sosiaalipedagogiikan tuntiopettajamme, erityisopettaja ja sosiaalipedagogi Maria Seilo palkittiin ansioituneesta opinnäytetyöstään Eettinen solidaarisuus kasvatustavoitteena – Systemaattinen analyysi Vanessa Andreottin globaalin kansalaiskasvatuksen teoriasta. Onnea!

Osallistuminen tällaisiin tapahtumiin koko opiskelijayhteisön voimin, opettajat ja opiskelijat yhdessä, tarjoaa mahdollisuuden tulla osaksi oman tieteenalan ja ammattialan valtakunnallista ja globaalia yhteisöä ja myötävaikuttaa omaan alaan. Tapahtumien teemat tarjoavat mahdollisuuden sitoa osallistuminen osaksi eri opintojaksoja. Tapahtumat ovat luoneet monille suuntaa omiin opintoihin, ammatilliseen kasvuun ja tarjonnet näköaloja omaan urapolkuun.

Kohti antirasistista sosiaalipedagogiikkaa -teema avasi opiskelijoillemme näkökulmia ja mahdollisuuden osallistua laajempaan keskusteluun. Teemat jäävät itämään ja elämään opintojen varrella. Sosiaalipedagogiikassa huomioidaan vahvasti yhteiskunnallinen ulottuvuus ja tavoitellaan oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa kasvatuksellisin keinoin. Meidän ei tarvitse tyytyä maailmaan tällaisena, ja ratkaisujen kehittäminen alkaa meistä. Tarvitsemme antirasistista työtä myös ammattikorkeakoulun sisällä. Rakenteet koostuvat ihmisistä, ja ovat ihmisten rakentamia, siksi niitä voi myös purkaa. Osana antirasistisen toiminnan työpajoja osallistujat ovat yhteistoiminnallisesti tuottaneet runoja, ja yhteen niistä onkin hyvä päättää tämä teksti.

etuoikeutettu

olen suomen kansalainen

saan olla etätöissä kun maahanmuuttajataustainen mies tuo

mulle foodoralla safkaa 

joo joo olen

mut miten käytän sen hyväksi

uskallanko olla rohkea ja nostaa kissan pöydälle kun rasistinen

läppä lentää tai työyhteisössä oletetaan

 

Sosiaalipedagogiikan päivät 2021 – kohti antirasistista sosiaalipedagogiikkaa järjestettiin verkkokonferenssina 18.–19.3.2021.

Lähteet

Talentia. 2017. Arki, arvot, elämä ja etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Talentia. Ammattieettinen lautakunta. Helsinki. viitattu 23.3.2021. https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/docs/Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.

Teksti: Eeva-Mari Miettinen, lehtori, TAMK sosiaaliala
Kuva: Eeva-Mari Miettinen (Canva)

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *