Yhteiskuntajärjestyksen tekoäly

Jos tekoäly tekee kaikki työt, menee talousjärjestelmä uusiksi — ja kukaties yhteiskuntajärjestys siinä samalla. Asiaa kannattaa pohtia.

Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineitä on yksityisessä omistuksessa. Terve kapitalismi tuottaa pääoman voiton lisäksi kunnon palkkaa ja yritteliäisyyttä.

Sosialismissa keskeisiä tuotantovälineitä hallinnoi yhteiskunta, käytännössä usein valtio. Terve sosialismi tarjoaa yhteisesti tuotettua hyvinvointia ja jättää tilaa myös markkinataloudelle.

Hyvinvointi kytkeytyy talouteen: yhteiskunta ei voi tarjota palveluita, joiden tuotantoa se ei hallitse tai voi ostaa.

Kolmas äärivaihtoehto on omavarainen anarkia. Tällöin valtiota ei ole ja ihmiset elävät pitkälti ruohonjuuritason tuotannon varassa.

Riskit ovat ilmeisiä. Kapitalistinen yhteiskunta voi ajautua plutokratiaan, jolloin harvat rikkaat sekä omistavat että päättävät asioista. Sosialismin riski on liiallinen keskusjohtoisuus, uhkakuvana tuottamaton totalitarismi. Anarkia voi vajota väkivaltaiseen brutaalianarkiaan.

Jos koneet tekisivät enimmät työt, ääritapauksissa voisi siis seurata:

  1. Kapitalistinen utopia. Tuottavuusloikka ei vaadi lisätyötä. Varallisuudessa on eroja, mutta tuotannon kasvaessa kaikki pääsevät osalliseksi esimerkiksi ihmisille korvamerkittyä työtä tekemällä.
  2. Ultrakapitalistinen dystopia. Rikkaat kahmivat tuotantovälineet ja automaatio vie loputkin työpaikat. Rahvaalle jää varjoyhteiskunnan rooli.
  3. Sosialistinen utopia. Valtiot hallinnoivat automatisoitua tuotantoa demokraattisesti. Kansalaisten toimeentulo ei edellytä työntekoa.
  4. Totalitaristinen dystopia. Poliittinen eliitti omii tuotannon ja kontrolloi rahvasta. Minimielintaso ehkä turvataan, mutta yhteiskunta vaatii ehdotonta kuuliaisuutta.
  5. Anarkistinen utopia. Jokainen tulee teknologian avulla toimeen vaikka omillaan. Elintasot eroavat, mutta ilman konflikteja vaikkapa asuinpaikan tai tapojen suhteen.
  6. Brutaalianarkistinen dystopia. Vallitsee korkean teknologian turvaton ja väkivaltainen anarkia.

Mutta jos koneet tekisivät kaikki työt, niin silloinhan ne tekisivät myös yhteiskunnalliset päätökset?

Tässä valossa korostuu ihmisten aktiivinen ja moraalinen rooli eikä vain tekninen kyvykkyys: ruudin, höyryvoiman tai tekoälyn keksiminen ei kai sanele, miten kohdella toisia? Teknologia voi tukea valintoja muttei pakota niitä.

Kyse on myös rakenteista — joista osaan lienee vain ajauduttu. Matalan teknologian omavaraistaloudessa työ merkitsee turvaa ja päivällistä. Rahatalous synnyttää palkkatyötä ja kilpailua palkoista. Ympäristön muutosten tai teknologian myötä ammatit voivat myös kadota: esimerkiksi langan kehrääminen käsin elinkeinona pitkälti katosi kehruun koneellistumisen myötä.

On kiusaus syyttää ahneita kapitalisteja tai tyhmiä sosialisteja.

Kuitenkin, jos kaupasta voi ostaa halpaa konekangasta tai kallista artesaanikangasta, kuluttajakin käyttää valtaa. Jos äänestäjätkin ovat hukassa, voi vaikutusvalta paeta lähitorilta kaukaisiin kabinetteihin, samalla kun ymmärrys kuluttajavalinnoista hämärtyy mainosten mielikuviksi.

Tekoälyllä voi olla vallanpitäjän superautomaation tai yksilöä voimaannuttavan konekaverin rooli. Laajemmin kyse on kuitenkin arvoista, osaamisesta, säätelystä ja valinnoista. Tekoälyä ei kannata syyttää työläisen polkemisesta sen enempää kuin ruutia sotimisesta.

Äärimmäisen poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa konemielet saavuttaisivat vapaan toimijan aseman — joko de facto tai de jure.

De facto -tilanteessa konemieli karkaa ja alkaa villiintyneen kehruukoneen tavoin elää vapaana betoniviidakossa. De jure -tilanteessa konemielten asema oikeushenkilönä tunnustetaan — vaan mikä olisi konemielten tai niiden kopioiden rooli demokraattisessa päätöksenteossa?

Emme tiedä, miltä tekoälyllisen yhteiskunnan tulevaisuus näyttää, mutta uudet teknologiat ravistelevat taas rakenteita. Toivottavasti me äänestäjät ja kuluttajat emme nuku onnemme ohi.

—

Tekstin kirjoituksessa on hyödynnetty tekoälyä kielenhuoltoon.

Kirjoittaja:

Ossi Nykänen, lehtori, teollisuusteknologia

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *