”Ja homman pointti oli?” − TKI-viestinnän haasteita ammattikorkeakoulussa

Monta yleisöä ja mediaa

Ammattikorkeakoulujen TKI-viestinnän yleisö on kirjava. Eri koulutusalat ja sidosryhmät edustavat omia viestintäkulttuureitaan. Yliopistollinen sairaala ja puolustusvoimat edellyttävät erilaista viestintää kuin esimerkiksi mainostoimistot, pelialan yritykset tai ylikansalliset teollisuuden toimijat. TAMK on myös mukana useissa julkisissa strategisissa toimielimissä, joiden linjauksia jalostetaan eteenpäin.

Asiantuntijaviestintä on muuttunut yhä enemmän digitaalisen viestinten hallinnaksi. On ymmärrettävä erilaisten viestinten optimaaliset käyttötavat, yleisöt, viestityypit ja teknologia. Viestinnässä on pystyttävä reagoimaan nopeasti medioitten muuttuviin käyttötapoihin, sama ydinviesti rakennetaan eri tavoin lehdistötiedotteeseen ja Instagramiin.

Kärkenä käsitteet vai konkretia?

TAMKin ja yliopistojen yhteistyö haastaa TKI-viestintää omalla tavallaan. Ammattikorkeakoulukontekstissa ei vieläkään olla yksimielisiä tieteen tai tutkimuksen olemuksesta, esimerkiksi suhteessa opetukseen tai käytännön ammattilaisuuteen.

TKI-viestinnän tulisi puhutella tiedemaailmaa ja noudattaa hyvää tietee(llise)n viestinnän tapaa. Koska TAMK on myös työelämäkorkeakoulu, viestintä ei saa karkottaa kolmannen sektorin, pk-yritysten tai julkisen sektorin käytännön toimijoita liian abstraktilla tai pedagogisella jargonilla tai liian pienen piirin julkaisufoorumeilla. Miten löydetään sellaiset viestintäkanavat ja kieli, jotka mahdollistavat yhteisen ulostulon ja tulosten julkaisemisen, mutta joissa ammattikorkeakoulun omaleimaisuus silti säilyy?

Ydinviestin kiteyttäminen

TKI-viestinnän tehtävänä on välittää saavutettuja tuloksia, innovaatioita ja uusia näkökulmia. Näyttää siltä, että lyhyet tietoiskut, tiedon visualisointi ja asiantuntijuuden brändääminen ovat tulleet jäädäkseen. Myös sidosryhmät, kuten alueelliset toimijat, tutkimusrahoittajat ja media haluavat täsmätietoa ja -vastauksia. Meidän on siis pystyttävä nostamaan esiin ydinteemoja, -tuloksia ja selkeitä vastauksia.

Tässä kaikessa sanoman kiteyttäminen ja muistijäljen tuottaminen nousevat yhä tärkeämmiksi. Se on haastavaa, jos viestin punainen lanka on hukassa.

TAMKin TKI-viestintävälineissä, kuten blogeissa ja TAMKjournalissa ja kirjasarjoissa on toimituskunta tai ryhmä, joka pyrkii tukemaan TKI-viestintää. Niiden tehtävänä on auttaa viestijää kiteyttämään ”homman pointti” julkaisun profiilin edellyttämällä tavalla, määritellään yhdessä, mitä halutaan sanoa, miksi halutaan sanoa ja kenelle.

TKI-viestintä vaatii taitoa ja tukea

Tällä hetkellä TKI-viestintää tuotetaan kahdella eri strategialla. Toisessa eri yleisöille tarjoillaan samoista ajankohtaisista teemoista genreltään sekä käsitteistöiltään erilaisia paketteja – teoreettisesta populaariin – ja ydinviesti jaetaan eri medioissa eri yleisöille. Se on toimivaa ja asiakaslähtöistä, mutta vaatii paljon aikaa ja hyvin monipuolista osaamista. Toisessa taas rakennetaan ammattikorkeakouluille omaa TKI-viestinnän genreä tiedeartikkelin ja asiantuntijablogipostauksen välimaastoon (esim. UAS Journal -verkkolehti). Niin tai näin, yksin viestintää on vaikea tehdä, siihen tarvitaan tukea, välineitä ja osaamista.

Kirjoittaja: Liisa Marttila, erikoissuunnittelija, TAMKjournalin päätoimittaja

Kuva: Emmi Suominen