Vaikuttavuutta TAMKista! – Elvyttäen Eloon

Harvoin näkee niin innostunutta projektipäällikköä, kuin mitä lehtori Maj-Lis Läykki oli kertoessaan meille Elvyttäen Eloon -hankkeen vaiheista. Tuli itsellekin tunne, että tuossa olisin halunnut olla mukana. Mitä siis tapahtui?

Elvytystaidot pelastavat haja-asutusalueilla

”Miten tärkeätä tämä onkaan, kun on kyse ihmishengestä ja mahdollisista lisävaurioista.”

Elvytysosaaminen on kansalaistaito, joka jokaisen tulisi hallita. Haja-asutusalueilla elvytystaitojen tärkeys korostuu, koska hälytysajoneuvojen kohteeseen saapumisajat ovat pitkät – selviytyminen saattaa olla sekunneista kiinni.

Elvyttäen Eloon -hankkeessa (11/2017 – 2/2019) keskityttiin haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuvan väestön peruselvytysvalmiuksien vahvistamiseen sekä varhaiseen defibrillaatioon. Hankkeen lähtökohtana olivat tutkimukset, joiden mukaan varhain aloitettu peruselvytys ja defibrillaatio (sähköiskun antaminen) parantavat sydänpysähdyksen saaneiden ennustetta merkittävästi.

Tarve hankkeelle nousi aktiivisen maakuntayhteistyön kautta Mänttä-Vilppulan Maaseudun kehittämisyhdistykseltä POKO Ry:ltä. Lisäksi defibrillaattorin käytön hyödyt olivat tulleet esille TAMKin opettajien aiemmissa tehtävissä TAYSissa. Hanke toimi neljä paikkakunnalla, Parkanossa, Kihniössä, Ikaalisissa ja Jämijärvellä. Hankkeen toteutukseen osallistuivat TAMKin opettajat: Nora Hakio, Anne-Marie Lehtonen ja Anna-Mari Rautiola sekä opiskelijat ja Suomen Punaisen Risti.

Uutta tietoa ja käytännön harjoittelua

”Yläkoululaiset intoutuivat ja lähtivät mukaan.”

Hankkeen aikana haja-asutusseutujen asukkaiden elvytysvalmiuksia vahvistettiin jakamalla tietoa ja harjoittelemalla elvyttämistä käytännössä. Esimerkiksi yläkouluissa hyödynnettiin TAMKin opettajien kehittämän materiaalin lisäksi Anne-elvytysnukkeja. Läykin mukaan kaikki oppilaat innostuvat ja lähtivät rohkeasti mukaan eri harjoituksiin. Koulutuspäivissä heitä oli ollut yhteensä noin 300.

Ajatuksena oli, että toiminta jäisi eloon myös hankkeen jälkeen. Alueen opettajille tehtiin oma koulutus, ja terveystiedon opettajat saivat käyttöönsä hankkeessa kehitetyt opetusmateriaalit. Myös erilaisia yleisötapahtumia järjestettiin maakuntien asukkaille. Yhtenä esimerkkinä olivat Ikaalisissa pidetyt Komppikarkelot, joiden aikana projektitoimijat levittäytyivät kauppakeskuksen käytäville ja opastivat asukkaita elvytyksessä kaupassa käynnin lomassa.

Mielihyvän projekti

Tämä oli kaikin puolin sellainen mielihyvän projekti. Tehtiin oikeasti sellaista työtä, mitä muuten ei olisi alueella tehty”.

Läykin mukaan hanke sai eri paikkakunnilla erinomaisen vastaanoton ja julkisuutta muun muassa paikallislehdissä. Aihetta pidettiin tärkeänä ja toimijat sitoutuivat hankkeen toteutukseen.  Alueilla oli aito tarve lisätä elvytysosaamista ja turvallisuuden tunnetta syrjemmässä asuville.

– Elvytystaidot ovat erittäin tarpeellisia ja koskettavat kaikkia kansalaisia, Ikaalisten vs. sivistysjohtaja Tapio Ala-Rautalahti kiitteli Uutis-Oivan digilehdessä hanketta. 

Hankkeen onnistumisessa yhteistyöllä ja verkostoitumisella oli suuri merkitys. Hanketta auttoi, että projektipäällikkö oli korkeakouluasiamies, joka tunsi alueen toimijoita entuudestaan. Projektin tuloksena myös alueen opettajat verkostoituivat keskenään. Koulutuksiin valmistauduttiin huolella ja ne pohjattiin tutkittuun tietoon. Opiskelijoilla oli vahva motivaatio toimia hankkeessa. Heidän asiantuntijaosaamisensa kehittyi ja he saivat opiskeluunsa uusia näkökulmia. Miesopiskelijoiden mukanaolo auttoi motivoimaan yläkouluikäisiä poikia mukaan.

Toki hankkeen aikana kohdattiin myös haasteita. Esimerkiksi projektin käyttöön hankittiin kevytrakenteisempia elvytysnukkeja, joita oli helpompi kuljettaa. Lisäksi hankkeessa elvytysvideokilpailu ei innostanut oppilaita, vaikka tarjolla oli voittajaluokalle sisäänpääsy sisähuvipuistoon. Hanke opettikin, kuinka tärkeää on ottaa kohderyhmät mukaan toiminnan suunnitteluun sen eri vaiheissa.

Ammattikorkeakoulu on kaikkia varten

”Tarpeiden kartoituksen ja palautteen perusteella tuli voimakas tunne siitä, että oltiin oikealla asialla oikeassa paikassa.”

Elvyttäen Eloon vaikutti kohdealueiden toimintaan. Oppilaille jäi varmasti mieleen, että jokainen voi joutua elvytystaitoja vaativaan tilanteeseen. Projekti toi kaivattua tietotaitoa, sillä usein projekteissa keskitytään vain isoihin keskuksiin. Läykki pitääkin alueellisia projekteja tärkeinä ja toivoo, että ammattikorkeakoulujen osaamista levitetään maakuntiin tietoisesti – normaalin vaikuttavuuspiirin ulkopuolelle. Myös opiskelijoiden on hyvä päästä näkemään elämää haja-asutusseuduilla.

– Me puhutaan viheralueista, Läykki täydentää.

Sana hankkeen tuloksista kiiri: maakunnissa hankkeelle toivottiin jatkoa ja mahdollisuutta päästä mukaan.

Koulutusta on mahdollista laajentaa uusille kohderyhmille ja hyödyntää luotuja yhteistyöverkostoja myös jatkossa. Läykin mukaan projekti oli hyvä esimerkki siitä, että TAMKissa on niin opettajilla kuin opiskelijoillakin paljon käytännön tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää laajalti eri alueiden kehittämisessä.

Mun työni on ollut koko ajan sitä, että yritän madaltaa kynnystä siihen, että korkeakoulu ei ole vain joillekin, korkeakoulu on kaikkia varten.

Kirjoittajat: Laatukoordinaattori Anu Vainonen ja kehittämispäällikkö Piia Tienhaara, Laadunhallinta ja toiminnanohjaus

Lisätietoja hankkeesta:

Elvyttäen Eloon -hankkeen verkkosivut: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/elvyttaen-eloon

Jokisalo, Laura (2018). Käännös, ja henki kulkee. Parkano: Ylä-Satakunta. 11.10.2018. Saatavissa: https://ylasatakunta.fi/2018/10/11/kaannos-ja-henki-kulkee/

Jämijärven keskuskoulun liikuntasalissa on tekemisen meininkiä. Yläkoululaiset saavat elvytysopetusta Elvyttäen Eloon-hankkeen avulla. Videolinkki: https://fi-fi.facebook.com/tampereenamk/videos/10156580132203938/

TAMK-uutinen 20.03.2018: https://www.tamk.fi/-/haja-asutusaluiden-asukkaat-saavat-oppia-elvitystaitoihin

Uutis-Oivan digilehti 13.3.2018. Tuikitärkeää elvytysopetusta yläkoululaisille hankkeen avulla. Saatavilla: https://oivaseutu.fi/tuikitarkeaa-elvytysopetusta-ylakoululaisille-hankkeen-avulla/

Blogi on osa Vaikuttavuutta TAMKista! -blogikirjoitusten sarjaa. Sarjassa kerrotaan konkreettisia esimerkkejä ja tarinoita siitä, millaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta TAMKin toiminnasta eri yksiköissä syntyy ja millaisen kehittämistyön tuloksena se aikaansaadaan. (Ks. blogista tarkemmin.)

Kuva: Kuvassa vasemmalta projektipäällikkö Maj-Lis Läykki ja opettajat Riikka Salojärvi ja Rami Heikkilä Jämijärven koululta.  Koulun oppilaille opetettiin elvytystaitoja.

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *