Uskalla olla tyhmä

Viestijän täytyy uskaltaa kysyä ne kysymykset, joita muut eivät uskalla. Ne sydämen sykettä nostattavat ja kämmeniä hiostuttavat kysymykset. Ja niin monta kertaa, että varmasti ymmärtää vastaukset. Vasta riittävän sisäistämisen jälkeen viestin voi muotoilla selkeästi myös muille.

Sekä opintojeni että työurani aikana olen lukemattomia kertoja alustanut haastattelukysymyksiäni anteeksipyydellen: ”Tämä on nyt vähän tyhmä kysymys, mutta…” Oikeasti tyhmiä kysymyksiä ei kuitenkaan ole. Joskus muut nauravat tai tuhahtelevat ja oma sisäinen kriitikko sättii hölmöläiseksi. Silloin voi silittää sisäisen kriitikon päätä ja sanoa rauhoittavalla äänellä: ”Sinä riität”. Kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea – onneksi. Itselleen voi myös oppia nauramaan, minkä ansiosta hauskan määrä elämässä ryöpsähtää uudelle tasolle.

Lopulta on hyvin vähän asioita, joista voi tietää todella paljon. Tärkeintä onkin tietää ja tunnustaa, että ei tiedä. Aina voi kysyä, aina voi oppia. Vaikka haastateltava tuntisi oman erityisosaamisalueensa läpikotaisin ja hihittelisi sinut lattianrakoon kysyessäsi ruohonjuuritason kysymyksen, siitä ei kannata stressata. Kaikesta ei tarvitse olla kiinnostunut, ja yleissivistyskin on nykymaailmassa kovin vaikeaa määritellä.

Olemme ihmisiä, joiden havainnointikykyyn ja muistikapasiteettiin vaikuttaa erilaisissa elämäntilanteissa niin moni asia, että toisinaan ei muista edes omaa nimeään. Oman vajavaisuuden myöntäminen päivittäisessä työssä viestijänä on tehokasta lääkettä häpeän tunteita vastaan. Toistoilla voi ansaita mustan vyön tässäkin.

Muille palautetta antaessa on tyhmyydestä sakottamisen sijaan olennaista kysyä, mitä voisi itse tehdä eri tavalla, jotta viesti olisi helpompi ymmärtää ja välittää eteenpäin.

Työyhteisön arvojen ja tavoitteiden huolellinen määritteleminen ja jalkauttaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta aidosti haluamme ymmärtää toisiamme paremmin ja viestiä vaikuttavammin. Töissä saa olla kivaa!

Kaadetaan se sisäinen Berliinin muuri,
laula kanssain lauluu joka kulkee rengilkin duuris.
Tartu mun käteen liity karavaaniin,
jos sust tuntuu että meil on tähtäimessä sama maali.
(Leijonamieli & Putkimiehet, Tartu mun käteen)

Teksti: Emmi Rämö, viestintä ja vaikuttavuus, TAMK
Kuva: LeandroDeCarvalho, Pixabay