Ohjauksen yksiselitteinen kuvaaminen on mahdotonta, sillä ”Ohjaus pakenee määrittelyjä” (Korhonen & kumpp., 2019). Vehviläinen (2019) kuvaa ohjausta instituutionaaliseksi yhteistoiminnaksi, jossa edistetään ohjattavalle merkityksellisiä prosesseja hänen toimijuutensa ja osallisuustajunsa vahvistamiseksi, ymmärrystä omasta vaikutuksestaan tiimiinsä sekä ympäröivien toimijoiden vaikutusta itseen.
Toimijuus tarkoittaa Jyrkämän (2008) mukaan yksilön oman elämän vuorovaikutteista ja jatkuvaa rakennusprosessia, jossa hän toimii ja tekee valintoja historian, kulttuurin, yhteiskunnallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien puitteissa. Toimijuuden kautta yksilö kietoutuu muihin ihmisiin ja voi tuntea osallisuutta yhteiskunnassa.
Maahanmuuttaneiden mahdollisuudet yhteiskuntamme jäsenyyteen ovat monella tapaa haastavia. Siitä kertoo tiukentunut maahanmuuttopolitiikka, työllistymisen vaikeudet tai maahanmuuttaneiden erityisen tuen tarpeet kouluissamme. Samaan aikaan heitä tarvitaan mm. ikääntyvän Suomen avuksi.
Ohjaus on yksi keino tukea Suomeen kotoutumisen prosessia. Tarvitsemme ohjausalalle monikulttuurisia ohjauksen tekijöitä, jotta jokainen voisi elää täysipainoista elämää yhteiskunnassamme, saada ohjausta ja tukea tarvitessaan. Kyse on ennen kaikkea ihmisoikeuksista.
Ohjauksen lähtökohtana ohjattavan tilanne
Opinto-ohjauksen tavoitteena on vuorovaikutuksen kautta rakentaa ja mahdollistaa ohjattavan opintopolkua ja tulevaisuuskuvia. Uraohjauksessa painopiste on työelämän vaihtoehtojen kartoittamisessa ja yksilön osaamisen suhteuttamisessa niihin sekä valintojen tekemisessä.
Prosessin lähtökohtana on aina ohjattavan tilanne, tarpeet ja tavoitteet. Ne muotoutuvat yksilöllisiksi ja kehittyvät matkan varrella. Ohjaus perustuu luottamukseen, läsnäoloon ja kunnioitukseen. Ohjaajan tulee arvostaa ohjattavaa ja kohdella jokaista yhdenvertaisesti. Kohtaamisen ja kuuntelun taito ovat ohjauksen ydin.
Maahanmuuttaneiden ohjauksessa ohjaajan on huomioitava ohjattavan kielitaitoon ja kulttuuriseen sensitiivisyyteen liittyvät kysymykset. Ohjaajan on osattava selvittää tietoa eri viranomaispalveluista ja ohjata luotettavan tiedon lähteille. Työssä tulee osata toimia digitaalisissa ympäristöissä sekä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on, että ohjattava pystyy työskentelemään ja elämään Suomessa itsenäisesti.
Ohjaajan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä
Ohjauksen ymmärryksen lisääminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhteistyö ja digitaalinen osaaminen ovat taitoja, joiden avulla ohjauksesta kiinnostuneita autetaan eteenpäin. MOPO-hankkeen neljässä osaamismerkissä ja materiaaleissa olemme tehneet ohjaajan osaamisia näkyväksi maahanmuuttajille.
Osaamismerkit perustuvat Tampereen alueella maahanmuuttaneiden ohjaustyötä tekevien avainryhmähaastatteluihin (2024), TAMKin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelleiden maahanmuuttaneiden haastatteluihin (2026) ja hanketoimijoiden asiantuntemukseen.
Osaamismerkkien suunnittelu ja työstäminen on ollut kuin tien neuvomista toisesta kulttuurista tulleelle henkilölle, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä tai karttaa. Tämän kevään aikana pilotoimme osaamismerkkien toimivuutta ohjausymmärryksen rakentamisessa usko on, että jatkossa meillä on enemmän monikulttuurisia ohjaajia ohjaamassa opiskelijoita eteenpäin.
Lähteet:
Jyrkämä, J. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä – hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/2008.
Kukkonen, H., Rantanen, O. & Jussila, A. (2018). Ohjaus osana ammatillista koulutusta. Julkaisussa: Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Raudasoja, A., Norontaus, A., Tapani, A. & Ylitervo, R. (toim.) Parasta osaamista -verkostohanke 11/2018. HAMKin julkaisuja 4/2018., s. 71-78. Luettu 30.3.2026 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf
Vehviläinen, S. (2020). Ohjauksen orientaatiot ja dilemmat. eNorssi, s. 2-19. Luettu 30.3.2026 teoriaa-ja-tyokaluja-enorssi-2020-valmis-printti.pdf
Kirjoittajat ovat MOPO-hankkeen asiantuntijoita ja TAMKin Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtoreita (Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri)
Teksti:
Tarja Juurakko-Koskinen, KM, väitöskirjatutkija, opinto-ohjaaja
Mika Alhonkoski, TtT, ORCID 0000-0001-5299-341X
Kommentit