No mitä se kansainvälisyys sitten tarkoittaa?
Ensimmäinen mielleyhtymä, jonka sana ”kansainvälisyys” useimmissa herättää, liittyy liikkuvuuksiin eli opettaja- ja henkilökuntavaihtoihin. Opettajilla ja muulla henkilöstöllä on osana työtään mahdollisuus lähteä vaihtoon toiseen maahan.
Useimmat vaihdot ovat Erasmus+-rahoitteisia, suuntautuvat Euroopan maihin, ja kestävät noin viikon, mutta esimerkiksi vain kahden päivän ”pikavaihdotkin” ovat nykyään mahdollisia. Vaihto voi pitää sisällään esimerkiksi partneriin tutustumista, yhteistyön suunnittelua, erilaista hanketyötä, opettamista, job shadowingia tai osallistumista kansainvälisyysviikolle.
Vaihtoon voi lähteä myös opiskelijaryhmän kanssa, ja useimmiten tällaiset vaihdot toteutetaan Erasmus+ BIP-intensiiviviikkoina (Blended Intensive Programme), johon opettaja tai henkilöstön jäsen lähtee mukaan vaikkapa opettamaan tai mentoroimaan. Erasmuksen lisäksi käytettävissä on myös muita rahoituskanavia, kuten erilaiset säätiöt, joilla on yleensä hyvin spesifit kriteerit tuen myöntämiselle (esimerkiksi tietty kohdemaa tai ala).
Kansainväliset liikkuvuudet koetaan lähes poikkeuksetta todella mielekkäinä ja jopa käänteentekevinä kokemuksina sekä ammatillisen kehittymisen kannalta että kokonaisvaltaisemmin osana ihmisen henkilökohtaista kasvuprosessia.
Jos vaihtoon lähteminen kiinnostaa, suosittelen juttelemaan oman yksikön kv-koordinaattorin kanssa aiheesta ja tuumimaan sopivaa kohdetta. TAMKissa Uninovis-allianssiin kuuluvat korkeakoulut ovat erityisen suositeltuja kohteita, koska niiden kanssa pyritään aktiivisesti tekemään syvempää yhteistyötä monella tasolla.
Jos et ole ennen ollut kansainvälisessä vaihdossa, luultavasti helpoin tapa toteuttaa ensimmäinen vaihtosi on osallistua partnerin järjestämälle kv-viikolle. Niiden etuna on valmiiksi mietitty laadukas ohjelma, jonka puitteissa pääsee kätevästi verkostoitumaan muiden viikolle osallistuvien kanssa.
Kansainvälistyä voi tietenkin myös pysymällä Suomessa. Osallistumalla vierailevien opettajien/henkilöstön jäsenten tai opiskelijaryhmien vierailuihin voi saada luotua arvokkaita verkostoja ja esimerkiksi päästä mukaan erilaisiin hankekonsortioihin. Vierailevia opettajia voi myös kutsua opettamaan omalle kurssilleen, ja verkon yli tapahtuva yhteisopettajuus on sekä opettajille että opiskelijoille erittäin hieno mahdollisuus – ja vieläpä suhteellisen vaivaton toteuttaa.
BIP-intensiiviviikon voi järjestää myös itse, ja kutsua Suomeen eri maiden opiskelijoita oppimaan yhdessä. Lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut järjestävät myös omia kv-viikkoja, ja niissä on ehdottomasti hyödyllistä olla mukana sekä osallistujana että mahdollisuuksien mukaan myös järjestäjänä. TAMKissa järjestetään jälleen ensi keväänä 5.-9.4.2027 jo varsin tunnettu Eye on TAMK -kv-viikko teemalla Creative Collaboration – kannattaa varata tämä viikko jo kalenteriin.
Kansainvälisyys avaa uusia näkökulmia pedagogiseen ajatteluun, kehittää kulttuurienvälistä kompetenssia sekä kielitietoisuutta ja -taitoa. Se ei ole vain liikkumista paikasta toiseen, vaan ennen kaikkea tapa ajatella, opettaa ja tehdä yhteistyötä osana omaa arkea.
Lisätietoa:
Kansainväliseen opettaja- ja henkilökuntavaihtoon lähteminen, https://intra.tuni.fi/fi/kumppanuudet-ja-kansainvalisyys/kansainvalistyminen-ja-kansainvaliset-kumppanuudet/opettaja-ja-henkilokuntavaihdot/kansainvaliseen-opettaja-ja-henkilokuntavaihtoon-lahteminen
Kansainväliset henkilöstövaihtoviikot, https://intra.tuni.fi/fi/kumppanuudet-ja-kansainvalisyys/kansainvalistyminen-ja-kansainvaliset-kumppanuudet/opettaja-ja-henkilokuntavaihdot/kansainvaliset-henkilostovaihtoviikot
Miksi kansainvälistyä, https://opiskelijanopas.tuni.fi/fi/tamk/kansainvalistyminen-opinnoissa/miksi-kansainvalistya?targeting_set=tamk_staff
Uninovis, https://uninovis.eu/
Eye on TAMK, https://events.tuni.fi/eyeontamk/
Teksti: Henri Annala, lehtori, kv-koordinaattori, Kielet ja viestintä, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, TAMK
Kommentit