METURI-hankkeen koulutusmatkalla opittua: Kalajoen metsäpalo muistutti varautumisen merkityksestä

METURI Ilmastonmuutoksen aiheuttamat metsätuhoriskit ja niihin varautuminen Pirkanmaalla -hankkeen koulutusmatkalle Pohjois-Pohjanmaalle 27. – 29.11.2026 osallistui lähes 50 metsänomistajaa, ja he pääsivät tutustumaan Kalajoen Raution kylässä kesällä 2021 riehuneeseen laajaan metsäpaloalueeseen.

Suomessa maastopalotilanne on kansainvälisesti tarkasteltuna pysynyt verrattain hyvänä. Tuhoisilta ja erittäin laajoilta metsäpaloilta meitä ovat suojanneet monet tekijät, kuten erilaisten metsätyyppien vaihtelu, suhteellisen pienet metsikkökuviot, kattava metsätieverkosto, toimiva pelastusjärjestelmä sekä laajat metsävaratiedot. Tulevaisuudessa, ilmastonmuutoksen ja lämpenemisen myötä, tähän hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan voida suhtautua itsestäänselvyytenä. Tästä konkreettisen muistutuksen antoi jo Kalajoen Raution metsäpalo kesällä 2021.

Kun tavallinen maastopalo muuttui poikkeukselliseksi

Palo syttyi Raution kylässä 26. heinäkuuta 2021 Mutkalammin tuulipuistoalueen rakennustyömaalla. Aluksi tilanne vaikutti tavanomaiselta maastopalolta, mutta kolmantena palopäivänä muuttunut tuulensuunta sai palon leviämään hallitsemattomasti. Pitkän hellejakson kuivattamassa maastossa palo yltyi ajoittain jopa tulimyrskyksi.

Lopulta metsää ja maastoa paloi 227 hehtaaria, ja sammutustyöt kestivät noin kaksi viikkoa. Sammutustöihin osallistui noin 1 600 henkilöä eri puolilta Suomea. Palo oli Suomen toiseksi laajin maastopalo sitten 1970-luvun.

Kalajoen palo on hyvä esimerkki siitä, että metsäpalo ei ole pelkästään metsätaloudellinen vahinko. Paloihin liittyy sammutuskustannuksia, metsänomistajien taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja. Sammutustyöhön osallistuvat henkilöt voivat altistua savulle ja muille terveydelle haitallisille tekijöille.

Tuhosta syntyi myös jotain uutta

Kalajoen palo käynnisti Suomessa keskustelun siitä, miten suuriin maastopaloihin pitäisi tulevaisuudessa varautua. Pelastusopisto ryhtyi palon jälkeen selvittämään muun muassa palon leviämistä, johtamista, resurssien käyttöä, kalustoa ja sammutusmenetelmiä. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli, kuinka pelastuslaitokset pystyvät varautumaan tilanteeseen, jossa henkilöstöä ja kalustoa joudutaan siirtämään toiselle puolelle Suomea pitkäkestoiseen sammutustehtävään.

Kalajoen paloalue kertoo samalla metsän kyvystä uudistua. Kun palosta oli kulunut kaksi vuotta, alueelle oli jo ilmaantunut pioneerilajeja. Koska Rautiossa palanut metsä oli suurelta osin nuorta, palo myös lisäsi alueen luontoarvoja ja monimuotoisuutta. Palon jälkien arvioidaan näkyvän alueella vielä vuosikymmeniä. Koulutusmatkallamme oppaana toiminut metsäpaloasiantuntija Heikki Suvanto kuvaakin Kalajokea näyteikkunaksi Suomessa vielä harvinaisten intensiivisten palojen tulevaisuuteen. Palanut metsä ei ole vain menetettyä puustoa, vaan alue tarjoaa mahdollisuuden seurata luonnon palautumista ja oppia siitä, miten metsiämme voidaan tulevaisuudessa hoitaa ja miten metsäpaloriskeihin voidaan varautua.

 

Lähteet:
– metsäpaloasiantuntija Heikki Suvanto
– Yle
– Maa- ja metsätalousministeriö

METURI-hankkeen nettisivut: https://projects.tuni.fi/meturi/

Teksti ja kuva: Riitta Vihuri, TAMK, liiketalous

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi