UAV Tansania -hanke: Miksi yö tulee nopeasti Tansaniassa – ja viipyy pitkään Pohjois-Suomessa?

Auringonlasku Tansaniassa
Auringonlasku Tansaniassa

UAV Tansania -hanke on koulutus- ja teknologiakehityshanke, jonka tavoitteena on vahvistaa tansanialaisten nuorten, opiskelijoiden ja paikallisten yritysten osaamista miehittämättömien ilma-alusten (UAV, drone) hyödyntämisessä geofysikaalisissa mittauksissa, kartoituksessa, ympäristön seurannassa ja muissa yhteiskunnallisesti merkittävissä sovelluksissa. Hankkeessa järjestetään teoria- ja käytännönkoulutusta, kehitetään paikallista koulutuskapasiteettia, tuotetaan oppimateriaaleja sekä tuetaan yrittäjyyttä ja työllistymistä drone- ja mittausteknologian alueella. Pitkäaikaisen vaikuttavuuden varmistamiseksi hanke edistää paikallisten verkostojen, opiskelijatoiminnan ja organisaatioiden kehittymistä, jotta osaaminen, innovaatiot ja työmahdollisuudet säilyvät ja kasvavat myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanke on nyt puolivälissä ja olemme tehneet jo kaksi koulutusmatkaa Tansanian pääkaupunkiin Dar es Salaamiin. Palasimme juuri lokakuussa toiselta koulutusmatkalta.

Opiskelijoiden motivaatio ja sitoutuminen hankkeeseen olivat poikkeuksellisen vahvoja koko koulutusjakson ajan. Osallistujat osoittivat suurta kiinnostusta uuden teknologian oppimiseen, erityisesti dronelennätykseen, mittauslaitteiden käyttöön sekä geofysikaalisten aineistojen keräämiseen ja tulkintaan. Käytännön harjoituksissa opiskelijat osallistuivat aktiivisesti lentojen suunnitteluun, UAV-järjestelmien käyttöön sekä magneettisten ja muiden geofysikaalisten mittausten toteuttamiseen kenttäolosuhteissa. Innostus näkyi myös koulutuspäivien ulkopuolella, kun opiskelijat keskustelivat laitteistojen hyödyntämisestä omissa projekteissaan, yrittäjyydessä ja tulevissa työtehtävissään. Tämä vahva oppimismotivaatio osoitti, että hankkeelle on todellinen tarve ja että hankkeen tuottamalle osaamiselle on merkittävää kysyntää alueen työmarkkinoilla ja koulutussektorilla.

Hankkeen aikana opimme nopeasti myös yhden käytännön asian: Dar es Salaamin yliopiston ja hotellin välillä kulkiessa taskulamppu kannattaa ottaa mukaan. Pimeys nimittäin saapui yllättäen – lähes heti.

Ilmiö herätti kysymyksen: miksi yö tulee päiväntasaajalla niin nopeasti, kun taas Suomessa hämärä tuntuu jatkuvan pitkään?

Nopea ilta päiväntasaajalla

Tansaniassa, lähellä päiväntasaajaa, päivän ja yön rajat ovat hyvin jyrkkiä. Aurinko nousee nopeasti ja laskee yhtä nopeasti. Käytännössä ilta hämärtyy usein vain noin puolessa tunnissa, ja pian sen jälkeen on jo täysin pimeää.

Tämä johtuu siitä, että aurinko liikkuu taivaalla lähes suoraan ylös ja alas. Kun se laskee, se “romahtaa” nopeasti horisontin taakse. Valo ei ehdi hiipua vähitellen, vaan vaihtuu nopeassa tahdissa.

Hanketyössä tämä näkyy hyvin konkreettisesti: päivän aikataulut kannattaa suunnitella tarkasti, sillä valoisa aika päättyy nopeasti. Illan liikkumiseen tarvitaan usein lisävalaistusta – kuten se taskulamppu.

Pitkä hämärä Pohjois-Suomessa

Suomessa tilanne on lähes päinvastainen. Pohjois-Suomessa aurinko ei laske jyrkästi, vaan kulkee loivassa kulmassa horisontin suuntaisesti. Tämä tekee illasta ja aamusta pitkiä ja pehmeitä siirtymiä.

Kesällä valo voi jatkua lähes läpi yön, kun taas syksyllä ja keväällä hämärä kestää pitkään. Aamu ei “räjähdä käyntiin” kuten tropiikissa, vaan valo lisääntyy asteittain.

Mistä ero johtuu?

Ero selittyy kahdella perusasialla; maapallon pyöreä muoto sekä maan akselin kallistuma.

Päiväntasaajalla aurinko näyttäytyy suoremmassa kulmassa, jolloin sen liike horisonttiin nähden on jyrkkä. Pohjoisessa katselukulma on vinompi, jolloin aurinko näyttää kulkevan pitkän, loivan radan.

Mitä tästä opitaan hanketyössä?

Tämä pieni luonnonilmiö muistuttaa isommasta asiasta, että ympäristö vaikuttaa arjen käytäntöihin enemmän kuin usein ajattelemme.

Tansaniassa valoisa aika kannattaa hyödyntää tehokkaasti, dronelennätykset on suoritettava valoisan aikana ja illan liikkumiseen on varauduttava taskulampun kanssa.

Ryhmän parhaat opiskelijat dronekalustoa tutkimassa
Ryhmän parhaat opiskelijat dronekalustoa tutkimassa
Kirjoittajat:
Jouni Viidanoja, Jani Katajisto, Kari Naakka, Matti Kivimäki

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *