Aikaansaaminen ei ole suorittamista
Opintokuraattorin luokse tulee usein opiskelijoita, jotka kertovat, että kaikki muut luokkalaiset ehtivät tekemään annetut koulutehtävät nopeasti ja sen lisäksi vielä käydä töissä, liikkua säännöllisti, osallistua opiskelijatapahtumiin ja kotikin on tip top. Tästä syntyy helposti ajatus, että aikaansaaminen tarkoittaa mahdollisimman paljon tehtyjä asioita ja mahdollisimman tehokkaasti. Todellisuudessa aikaansaamisen taito on jotain aivan muuta.
Aikaansaaminen ei ole jatkuvaa stressaamista loputtomista töistä eikä pelkkää suorittamista. Aikaansaaminen on taito ja kyky suunnata oma ajankäyttö ja energia asioihin, jotka ovat merkityksellisiä sen hetkisessä elämäntilanteessa. Ei ole kyse siitä, kuinka paljon tekee, vaan siitä, tekeekö asioita, jotka vievät omia tavoitteita ja tehtäviä eteenpäin. Samalla saa myös itselleen tunteen, että asioita tapahtuu ja esim. kurssit tulevat suoritetuksi. Ihmiset ovat myös erilaisia ja toisille aikaansaaminen on myös helpompaa.
Miksi joskus tuntuu, ettei saa mitään aikaan?
Moni kokee päivän päätteeksi, että on tehnyt paljon asioita, mutta silti tunne aikaansaamattomuudesta jää vaivaamaan ja tuntuu, että työlista ei lyhene, vaikka kuinka tekee. Syynä voi olla se, että päivä täyttyy joko muiden tarpeista ja keskeytyksistä tai emme saa ajatuksia kohdistettua tehtävien tekemiseen, vaan koemme jonkin muun asian olevan tärkeämpi, kuten siivoamisen tai kännykän selaamisen.
Ihmisen ajattelu ja keskittyminen herpaantuu helposti, koska aivoja ei ole suunniteltu tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Jokainen keskeytys tarkoittaa, että joutuu aloittamaan keskittymisen uudelleen ja se vie energiaa ja aikaa. Siksi aikaansaamisen ytimessä on kyky rajata eli tehdä itselleen näkyväksi, mitä tehtäviä tai töitä tekee milloinkin. Samoin on hyvä tehdä itselleen sellaiset työskentelypuitteet, jossa keskittyminen työhön on mahdollista. Nämä voivat esim. laita kännykkä äänettömälle tai vie kännykän toiseen tilaan. Ystäville ja perheelle voi ilmoittaa, että seuraavaan tuntiin en vastaa viesteihin. Kuulosuojaimet voivat auttaa keskittymään tai rauhallinen musiikki. Poista työpisteeltä kaikki sellainen, joka voi viedä huomiosi toisaalle. Tarkista työpisteen valaistus ja työskentelyasennot. Onko seisten helpompi keskittyä vai istuen.
Vähemmän voi olla enemmän
Aikaansaavat ihmiset eivät välttämättä tee enemmän kuin muut. He tekevät asiat vain tietoisemmin. Aiemmissa blogeissa on kerrottu aikatauluttamisesta, kalenteroinnista sekä tehtävien priorisoinnista. Aikaansaamisen yhtenä kulmakivenä onkin tehdä näkyväksi itselle, mikä tai mitä töitä päivän aikana tulee edistää tai saada valmiiksi.
Kun päivän tärkein tehtävä on päätetty, ja sille on varattu kalenterissa tai tehtävälistassa aikaa, syntyy ajatus ja tunne siitä, että asiat etenevät ja tulevat valmiiksi. Usein juuri tämä tunne lisää motivaatiota ja onnistumisen tunnetta enemmän kuin pitkä lista puoliksi tehtyjä asioita.
Aikaansaaminen on pieniä askelia tai kuten OK! -kampanjassa todetaan – saavillinen perunoita kuoritaan peruna kerrallaan. Toisin sanoen, koulutehtävät valmistuvat yksi kerrallaan.
Riittävyys on osa aikaansaamista
Opintokuraattorina tapaan päivittäin opiskelijoita, jotka sanovat, että pitäisi saada aikaan enemmän ja he ovat tyytymättömiä omaan edistymiseensä. Se kuitenkin kuluttaa, jatkuva tyytymättömyys omaan tekemiseen tai tekemättömyyden tunteeseen vähentää voimavaroja ja voi johtaa uupumiseen. Aikaansaamisen taito sisältääkin myös kyvyn pysähtyä ja huomata, mitä on jo saanut aikaan.
Valmis raportti, tentissä käyminen, viestin laittaminen opettajalle, ratkaistu ongelma tai kaverin tukeminen eteenpäin voivat olla päivän merkittävimpiä saavutuksia. Ne ovat kuitenkin näkymättömiä, ellei tee niistä itselle näkyviä kertaamalla, mitä on päivän aikana saanut aikaiseksi. Riittävyyden kokemus ei vähennä tavoitteellisuutta. Päinvastoin. Se luo perustan kestävälle tekemiselle.
Aikaansaaminen on hyvinvointitaito
Parhaimmillaan aikaansaaminen ei lisää kuormitusta vaan vähentää sitä. Kun tiedämme, mikä on tärkeää, osaamme priorisoida. Kun priorisoimme, voimme keskittyä. Kun keskitymme, saamme asioita valmiiksi. Ja kun asiat valmistuvat, syntyy tunne hallinnasta ja merkityksellisyydestä.
Siksi aikaansaaminen on ennen kaikkea hyvinvointitaito.
Tärkein kysymys ei ole: ”Kuinka paljon sain tänään aikaan?”
Vaan:
”Sainko tänään aikaan jotain, mikä oli minulle tai muille aidosti merkityksellistä?”
Blogin tekstiin on haettu lähteitä sekä inspiraatiota tekoälyltä ja
Hari, R. (2018). Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Aikakauskirja Duocemin 2018;134(17):1715-21. Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat?
OK!- kampanja. 2026. OK! Yhdessä opiskelukykyä – OK! Yhdessä opiskelukykyä 2025-30
Varsta. R. 2026. Aikaansaaminen on monen tekijän summa – Vitkastelusta volitioon. Suomen työnohjaajat. Aikaansaaminen on monen tekijän summa – Vitkastelusta volitioon – Suomen työnohjaajat
Rinta-Tassi, M. 2018. Mikä on kun toiset repeävät joka paikkaan? – Aikaansaaminen töissä on taito, jonka voi oppia. Yle. Mikä on kun toiset repeävät joka paikkaan? – Aikaansaaminen töissä on taito, jonka voi oppia | Yle

Kirjoittaja:
Kirsi Andrejeff-Keränen, opintokuraattori, TAMK.
Kommentit