Useissa tutkimuksissa on todettu, että laadukas harjoitteluohjaus lisää opiskelijoiden työn veto- ja pitovoimaa. Lisäksi se parantaa tulevien hoitotyön ammattilaisten osaamiskompetenssia ja helpottaa valmistuvien hoitajien työelämään siirtymistä. Ohjaajien rooli korostuu merkittävästi opiskelijoiden oppimisessa ja sen tukemisessa harjoitteluiden aikana.
Ohjausosaaminen tukee opiskelijan oppimista
Opiskelijan oppimisen edellytyksenä on harjoitteluympäristö, jossa huomioidaan opiskelijan tavoitteet sekä yksilölliset ohjaus- ja oppimistarpeet. Harjoittelun aikana ohjaaja vastaa opiskelijan ohjauksesta, valvonnasta ja tuesta. Luottamuksellinen yhteistyö ohjaajan ja opiskelijan välillä on erittäin tärkeä.
Ohjaajalta vaaditaan monipuolista osaamista: ohjausosaamista, johtamis- ja vuorovaikutustaitoja, ammatillista aloite- ja reflektiokykyä sekä emotionaalisen kohtaamisen taitoa. Luotettava, arvostava, kannustava ja haastava ohjaaja saa opiskelijalle voimaantumisen kokemuksen, joka lisää rohkeutta tulevia harjoitteluja ajatellen.
Ohjaajan tehtävänä on arvioida opiskelijan osaamista sekä antaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta. Palautteen antaminen koetaan haastavaksi, ja ohjaajat tarvitsevat siihen tukea. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja huomioida opiskelijan yksilölliset oppimistarpeet. Opiskelijan ja ohjaajan välinen avoin vuorovaikutus tukee oppimista, reflektiota ja palautteen antamista. Arvioinnin tulee perustua opiskelijan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä olla objektiivista ja säännöllistä.
Harjoitteluissa opiskelija arvioi jatkuvasti myös omaa osaamistaan, mikä tukee yksilöllistä ja tasapuolista arviointia. Rehellinen ja rakentava palaute edistää oppimista ja uusien taitojen omaksumista, joten sille tulee varata riittävästi aikaa.
Laadukas harjoittelu edellyttää yhteistä tukea
Ohjaajan merkitystä opiskelijan oppimisen kannalta ei voida tarkastella irrallaan työympäristön rakenteista. TEHYn vuonna 2026 julkaisema selvitys osoittaa, että ohjaajat kokevat ohjaustyön palkitsevana mutta myös kuormittavana. Ohjauksen toteutumista haastavat kiire, henkilöstöpula, suuret opiskelijamäärät ja rajallinen aika ohjaukseen.
Selvityksessä korostuu myös ohjaajakoulutuksen merkitys, sillä koulutuksella voidaan vahvistaa arviointi- ja palautteenantotaitoja sekä yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamista. Laadukas harjoittelu edellyttää osaavan ohjaajan lisäksi työnantajan, työyhteisön ja oppilaitoksen yhteistä sitoutumista opiskelijan oppimisen tukemiseen.
Ohjaajan rooli on hyvin tärkeä opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen näkökulmasta. Ohjaaja toimii opiskelijalle ammatillisena peilinä, sillä opiskelijat mallintavat usein ohjaajiensa toimintatapoja. Ohjaajat ovat keskeisessä roolissa hoitotyön opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja kliinisten taitojen oppimisessa. Lisäksi he antavat opiskelijoille mallin hoitajuudesta sekä ymmärryksen sote-kentän työympäristöstä ja siellä toimimisesta.
Tulevaisuudessa ohjaajan rooli korostuu entisestään opiskelijamäärien kasvaessa ja työvoimatarpeiden lisääntyessä. Työelämäohjaus tulee tunnistaa merkittävänä asiantuntijatyönä, jolle osoitetaan riittävät resurssit, koulutusmahdollisuudet ja organisatorinen tuki. Kun työpaikalla on mahdollisuus onnistua ohjaustyössä, hyötyvät siitä opiskelijat, työyhteisö ja koko sote-ala.
Kirjoittajat:
Milla Salama, sh, TtM, hoitotyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Kirsi Toljamo, FaM, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Kuva: TAMKin mediapankki
Kommentit