Voiko rautatieasema syntyä 3D-tulostamalla?

Hatsushima Station, Wakayama (Jani Katajisto / 3DTY-hanke)
Hatsushima Station, Wakayama (Jani Katajisto / 3DTY-hanke)

Japanin Wakayaman prefektuurissa sijaitseva Hatsushiman asema herättää huomiota jo pelkän kokonsa vuoksi. Kyseessä on pieni paikallisliikenteen asema, mutta samalla myös yksi maailman tunnetuimmista 3D-tulostetun rakentamisen piloteista. Kohde osoittaa, että digitaalista valmistusta voidaan hyödyntää myös infrastruktuurissa, ei ainoastaan rakennuksissa tai teollisissa tuotteissa.

3DTY-hankkeen Japanin vierailun aikana tutustuttiin Hatsushiman asemaan, joka on toteutettu yhteistyössä rakennusalan ja digitaalisen valmistuksen toimijoiden kanssa. Asema on noussut kansainvälisesti tunnetuksi erityisesti nopean toteutustapansa vuoksi. Rakennuksen elementit valmistettiin 3D-tulostamalla tehtaalla, minkä jälkeen ne kuljetettiin paikalle ja koottiin asemarakennukseksi.

Julkisuudessa 3D-tulostetut rakennukset esitetään usein näyttävinä kokeiluina tai tulevaisuuden visioina. Hatsushiman asema on päinvastoin hyvin arkinen. Rakennus palvelee päivittäistä käyttöä samalla tavalla kuin mikä tahansa pieni paikallisasema.

Hatsushima Station ylhäältä (Jani Katajisto / 3DTY-hanke)
Hatsushima Station ylhäältä (Jani Katajisto / 3DTY-hanke)

Juuri tämä tekee kohteesta kiinnostavan. Teknologian merkitystä ei tarvitse selittää erikseen, mutta se ei myöskään hallitse kokonaisuutta. Lopputuloksena on toimiva ratkaisu, jonka käyttäjältä ei vaadita erityistä kiinnostusta rakennustekniikkaan tai digitaaliseen valmistukseen.

Kohde herättää myös kysymyksiä rakennusalan tulevaisuudesta. Rakennuskannan ikääntyessä ja työvoiman saatavuuden muuttuessa etsitään jatkuvasti uusia tapoja toteuttaa pieniä rakennushankkeita kustannustehokkaasti ja nopeasti. Voisiko digitaalinen valmistus tarjota ratkaisun erityisesti sellaisiin kohteisiin, joissa perinteinen rakentaminen on hidasta tai kallista?

3DTY-hankkeen näkökulmasta Hatsushiman asema tarjoaa kiinnostavan esimerkin siitä, kuinka 3D-tulostus siirtyy tutkimusympäristöistä kohti käytännön sovelluksia. Kohteessa huomio ei kohdistu niinkään tulostusteknologiaan vaan sen tuottamaan lopputulokseen. Digitaalinen valmistus toimii välineenä, jonka avulla voidaan toteuttaa arjen infrastruktuuria uudella tavalla.

Hatsushiman asema muistuttaa, että teknologian vaikuttavuutta ei aina mitata näyttävyydellä. Joskus kiinnostavin innovaatio on sellainen, joka sulautuu osaksi jokapäiväistä ympäristöä niin luontevasti, että sitä ei välttämättä edes huomaa.

Kirjoittaja:

Jani Katajisto, laboratorioinsinööri, teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi