Kun pistämme kädet ajattelemaan – Lego Serious Play tiimityön vahvistajana

Legoista rakennettuja erilaisia ankkoja.
Luovuus kuori Sorbonnessa esiin monenlaisia ankanpoikasia.

Vanha sanonta kuuluu, että ei pidä lähteä merta edemmäs kalaan. Erasmus+ vaihtoviikollamme Ranskaan kuitenkin totesimme tämän sanonnan aikansa eläneeksi. Eri vesissä elää erilaisia kaloja ja jos aina pysyy samassa lammikossa, ei koskaan kasva lätäkköään suuremmaksi.

Vaihtoviikkomme aikana kävimme useita tervetulleita keskusteluja korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämisestä ja jaoimme yhteisiä kokemuksia eurooppalaisten kollegoidemme kanssa.Imimme itseemme myös tietoa sekä uusia menetelmiä, joista haluamme nyt jakaa kanssanne yhden. Vaihtoviikon ohjelmaan sisältynyt Lego Serious Play -työpaja Sorbonne Paris Nordin Gamelabin Nicolas Piñeros Cuellarin ohjaamana vahvisti käsitystämme siitä, miten nerokas työkalu tämä fasilitoitu kokous-, kommunikointi- ja ongelmanratkaisuprosessi onkaan. Lego Serious Play -menetelmässä ajattelimme käsillämme ja rakensimme systeemit ja skenaariot näkyviksi vain muutaman palikan avulla. Incroyable!

Voiko näin yksinkertainen olla tehokasta?

Saimme käsiimme kuusi legon palaa ja Nicolas pyysi meitä rakentamaan niistä ankan. Silmäily ympäri huonetta paljasti ryhmämme kasvoilla epätoivon, innostuksen ja huvittuneisuuden häivähdyksiä. Minuutin päästä oli aika pistää oma tuotos pöydälle kaikkien tarkasteltavaksi. Miten tämä on edes mahdollista? Miten meillä voi olla näin erilainen käsitys ankasta? Oletteko te koskaan nähneet ankkaa?

Visualisoinnin keinoin ja legopaloista kooten me rakensimme mallin omasta työympäristöstämme; sen haasteista, kivikoista, muureista, hyvin sujuvasta sileästä liu’usta ja torneista, jonne ei voi kiivetä. Kun esittelimme työmme ryhmässä, huomasimme, miten paljon helpompaa on kertoa legotornin avulla mahdollisista kipupisteistä ja näyttää konkreettisesti missä kohtaa on vika tai missä työn vaiheessa asiat sujuvat hyvin. Metodi on suorastaan terapeuttinen, kun saa tehtyä näkyväksi asioita, joita voi olla sanoin vaikeaa hahmottaa. Nicolasin mukaan metodia on käytetty mm. terapiassa yhteyden löytämiseen vaikeassa tilanteessa olevien lasten kanssa. Legorakennelmasta on helpompi keskustella, kuin omista tuntemuksista.

Epäilijöille mainittakoon, ettei rakentamisessa tarvinnut olla oikeasti haka, eikä tuotoksen edes esittävä, vain oma mielikuvitus riitti. Jokainen palikka nimittäin sai sen merkityksen, minkä rakentaja sille antoi. Vihreät palikat saattoivat ilmentää puutarhan hoitoa, keltainen palikka legoukon päässä ideaa ja leijonafiguuri rohkeutta.

 

kolme erilaista  värikästä legorakennelmaa.
Miten edistät kansainvälistymistä organisaatiossasi? Odotamme kommentteihin arvauksianne siitä, miten tulkitsette rakennelmiamme!

Lego Serious Play ryhmätyön edistämisen menetelmänä

Johan Roos ja Bart Victor konseptoivat Lego Serious Play:n 1990-luvun puolivälissä. Heidän tavoitteenaan oli löytää jokaisen omaa luovuutta hyödyntävä ongelmanratkaisutyökalu. Lego Serious Play on erittäin tehokas ryhmätyön edistämisen työkalu, joka perustuu laajaan tutkimukseen liiketoiminnan, organisaation kehittämisen, psykologian ja oppimisen aloilta ja pohjautuu “käsien tiedon” konseptiin. (Roos & Victor 2018)

Yksilöllinen tapa hahmottaa ongelmia ja muotoilla niihin ratkaisuja ovat erityisesti asiantuntijatiimien tunnustettuja vahvuuksia. Lego Serious Play antaa luvan toteuttaa omaa luovaa puolta ja jakaa merkityksiä ja näkökulmia, joista saattaa yhä olla epävarma. Kun ryhmässä on eri taidoin ja taustoin varusteltuja jäseniä, ryhmän yhteistuotoksilta osataan odottaa enemmän kuin yksien käsien läpi kulkeneelta ratkaisulta. Usein ongelma on kuitenkin saada kaikkien ryhmän jäsenten ääni yhtä aikaa kuulluksi.

Lego Serious Play:ssä jokaisen osallistujan näkökulma on yhtä arvokas. Menetelmän prosessi rakentuu neljän vaiheen ympärille:

  1. Fasilitaattori esittää kysymyksen.
  2. Osallistujat rakentavat mallin vastauksena kysymykseen lego -palikoista, jotka on valittu niin, että kaikilla osallistujilla on käytössään samat palikat. Kunkin käytetyn palikan tulee olla merkityksellinen.
  3. Osallistujat esittelevät metaforiset mallinsa ja kertovat niistä.
  4. Keskustellaan jokaisen osallistujan jakamasta mallista ja niiden merkityksistä.

Joskus ”lego-leikkiin” ryhtyminen voi tuntua lapsekkaalta ja typerältä. Ehkäpä juuri tällaisen henkisen esteen ylitsepääsemisessä piilee tämän menetelmän hienous. Nicolasin mukaan olennaista on muistaa, että työpajassa kaikki ovat yhtä haavoittuvaisia, tästä syystä kenenkään rakennelmaa ei ole sopivaa pilkata. Kaikkia kuunnellaan ensin ja kysymyksiä ja kommentteja esitetään vasta rakentajan jaettua omat merkityksensä.

Viestintätiimi, varautukaa siihen, että pistämme pian kädet kertomaan ja testaamme tätä tiimissä. Näin nopeasti toteutettava ja ennen kaikkea toimiva fasilitoinnin työkalu kannattaa ottaa hyötykäyttöön TAMKissa myös laajemmin – tiimi kun on paljon enemmän kuin osiensa summa.

Lähteet:

Roos, J., Victor, B., 2018, “How It All Began: The Origins Of LEGO® Serious Play®”, International Journal of Management and Applied Research, Vol. 5, No. 4, pp. 326-343

https://mukamas.fi/blogi/mita-on-lego-serious-play/ (viitattu 24.5.2024)

Kirjoittajat ja kuvat:

Minttu Rantanen, viestinnän asiantuntija, graafinen suunnittelu, Art Director
Heini Pääkkönen, viestinnän asiantuntija, graafinen suunnittelu, Art Director
Saara Kontiainen, viestinnän asiantuntija, sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *