Kolme osaamisaluetta merkitettyinä
Pedagogisen osaamisen osa-alueista valmiiksi on nyt saatu valmiiksi kolme ensimmäistä kokonaisuutta. Osaamismerkit muodostavat kokonaisuuden, jossa on sekä laajempia metamerkkejä että rajatumpia mikromerkkejä. Kaikki merkit pohjautuvat TAMKin pedagogisiin periaatteisiin ja metamerkit on nimetty periaatteiden mukaan. Metamerkki muodostuu useammasta mikromerkistä ja metamerkkiä voi hakea, kun on osoittanut osaamistaan määritellyllä määrällä mikromerkkejä.
Osaamismerkkeinä on nyt tarjolla yhteensä 15 mikromerkkiä. Suurella merkkimäärällä pyritään motivoimaan jokaista löytämään merkityksellisiä osaamisen osoittamisen mahdollisuuksia. Metamerkeistä ensimmäinen on Oppimislähtöisyys korkeakoulussa ja sen mikromerkkejä on tällä hetkellä kuusi: Työelämäläheinen opetus, Osaamisperustaisuus korkeakoulussa, Saavutettava opetus ja oppiminen, Osaamisperustainen arviointi, Oppimislähtöiset opetusmenetelmät ja Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus. Metamerkin saa osoittamalla osaamista neljän mikromerkin osalta.
Toinen metamerkki on Yhteisöllisyys ja osallistavuus korkeakoulussa ja sen kuusi mikromerkkejä ovat Opettaja yhteisöllisyysosaajana, Osallistavat opetusmenetelmät , Digitaalisen yhteisön tukeminen, Kieli- ja kulttuuritietoisuus, Opetuksen digityökalut ja Opettajatuutori. Metamerkin saa osoittamalla osaamista kolmen mikromerkin osalta.
Kolmas valmiina oleva metamerkki on Työelämän kehittämisasiantuntijuus korkeakoulussa ja sen alla on tällä hetkellä valmiina neljä mikromerkkiä: Opettaja verkosto-osaajana, Tulevaisuuden ennakoija, Yhdenvertaisuuden edistäjä ja Opinnollistamisen osaaja. Vastuullisesta tieteestä ja Jatkuvasta oppimisesta on juuri valmistumassa omat osaamismerkit. Työelämän kehittämisasiantuntijuus -metamerkin saa osoittamalla osaamista kolmen mikromerkin osalta.
Kestävä tulevaisuus korkeakoulussa -osaamismerkit julkaistaan syksyn 2023 aikana.
Havaintoja osaamisen osoittamisista
Kokonaisuutena voidaan todeta, että osaamisen osoittamisen hakemukset ovat olleet yleisesti hyvin valmisteltuja ja hyvin usein niissä on ymmärretty osaamisperustaisuuden perusajatus: osaamisen osoittaminen dokumentoidusti. Aitoa osaamisen kehittämistä ja osaamisen jakamista näkyy merkkihakemuksissa. Ilahduttavaa on ollut myös muun kuin opetus- ja ohjaushenkilöstön kiinnostus osaamisen yhteisölliseen kehittämiseen ja jakamiseen.
Hyvinä käytäntöinä nostetaan esille erilaiset työpajat, joissa on yhteisöllisesti pohdittu osaamisia ja osaamisen osoittamisen tapoja. Osaamismerkkihakemuksia on tehty tiimeissä, mutta myös työryhmissä, joissa on ollut mukana eri yksiköiden opettajia ja muuta henkilöstöä. Osaamisen osoittamisen prosessi on syventänyt osaamisperustaisuuden ymmärrystä ja tällä on toivottavasti vaikutuksia myös meneillään olevaan opetussuunnitelmatyöhön. Myös osaamismerkkien mahdollistamat pienet osaamiskokonaisuudet ovat tulevaisuuden kuuma ilmiö, kun uusia jatkuvan oppimisen muotoja innovoidaan. Osaamispäälliköiden ja digimentoreiden kannustava ote on lisännyt innostusta osaamismerkkeihin perehtymiseen sekä osaamisen osoittamiseen ja kerryttämiseen niiden kautta.
Ensi vuonna pedagogista kehittämisohjelmaa arvioidaan, osaamismerkkikonstellaatio kehittyy ja mahdollisesti laajenee. Osaamisyksiköistä on tullut ideoita osaamismerkeiksi ja näitä on lähdetty edistämään alan asiantuntijoiden voimin.
Osaamismerkit osaamistavoitteineen ja arviointikriteereineen ovat oivallinen oppimisen lähde niin osaamisen osoittajille kuin merkin suunnittelijoille: arvioimmeko sitä, millaista osaamista tavoittelemme. Kannustamme siis jokaista korkeakouluyhteisömme jäsentä osaamisen kehittämiseen ja kokeilukulttuuriin, uudenlaisen kokemuksellisen oppimisen äärelle.
Teksti:
Annukka Tapani, yliopettaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Heidi Lehtonen, erikoissuunnittelija, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Sanna Ruhalahti, yliopettaja, Soveltavan tutkimuksen keskus
Hanna Ilola, johtaja, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Kuva: Pixabay
Kommentit