Kriisi- ja traumatyön täydennyskoulutuksen keskiössä ovat vakauttaminen ja vireystilan säätely sekä autettavien että työntekijöiden näkökulmasta

Kuvituskuva ambulanssista

Koulutus on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja koulutusalan sekä kirkon alan ammattilaisille, jotka tarvitsevat työnsä tueksi perusymmärrystä kriiseistä ja traumoista.

Kriisi- ja traumatyön täydennyskoulutus on toteutunut nykymuotoisena, 10 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena jo useiden vuosien ajan. Koulutukseen on osallistunut kokeneita ammattilaisia, kuten lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä, ensihoitajia, sosionomeja, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, opettajia, erityisopettajia ja pappeja. Koulutusryhmien heterogeenisyys niin koulutustaustojen kuin työtehtävien osalta onkin yksi palautteissa toistuvasti myönteisenä esiin nouseva seikka. Osallistujat ovat kokeneet toisten ammattilaisten kanssa käydyt keskustelut koulutuksen sisällöistä sekä omien kokemusten jakamisen ja reflektoinnin erittäin antoisiksi.

Koulutuksen vastuukouluttaja Taina Ojaniemen lisäksi koulutuksessa on mukana muutamia vierailevia kouluttajia. Kokemusasiantuntijoilla on myös merkittävä rooli kouluttajina. Heitä on mukana Huoman (henkirikoksen uhrien läheiset ry) ja Surunauha ry:n (vertaistukea läheisensä itsemurhan kautta menettäneille) kautta. Osallistujat ovat kokeneet useamman kouluttajan tuovan erilaisia näkökulmia aiheeseen: ”Kouluttajat ovat asiantuntevia ja toisiaan täydentäviä, ja kokemusnäkökulman mukaan ottaminen monipuolisti koulutuksen antia entisestään.”

Läpi koulutuksen punaisena lankana kulkevat vakauttamiseen, kehon ja mielen yhteyden integrointiin sekä vireystilan tunnistamiseen/säätelyyn liittyvät teemat. Koulutuksen lähipäivät koostuvat asiantuntijaluennoista, pienryhmätyöskentelystä ja psykofyysisistä harjoituksista. Lähipäivien välillä osallistujat tekevät erilaisia kirjallisia tehtäviä ja virittäytymisharjoituksia, jotta aihe säilyy elävänä osallistujien kehomielessä myös lähipäivien välillä. Osallistujien palautteen mukaan kokonaisuus on toimiva: ”Opetusmenetelmät ja sisältö ovat monipuolisia, ja koulutuksesta saa paljon irti. Hyvä kokonaisuus ja prosessimainen rakenne. Erittäin tyytyväinen olen – sain sen, mitä tulin hakemaankin. Käytännönläheisiä, hyvin sovellettavissa olevia menetelmiä sekä tutkittua tietoa ja taustateoriaa. Sain paljon tietoa, jota kaipasin ja jota voin hyödyntää työssäni suoraan. Kehollisuusnäkökulmasta erityiskiitos.”

Vireystilan tunnistamiseen/säätelyyn, vakauttamiseen sekä kehon ja mielen yhteyden vahvistamiseen tähtäävät psykofyysiset harjoitukset tuovat vaihtelua lähipäivien asiantuntijaluentoihin pienryhmäkeskustelujen ohella. Asiakkaiden vakauttamisen yhtenä keskeisenä menetelmänä on vireystilan säätely, ja sillä on merkittävä rooli myös työntekijän työssä jaksamisen tukemisessa. Vireystilan säätelyyn liittyvien harjoitteiden tavoitteena onkin sekä tarjota työkaluja asiakastyöhön että vahvistaa osallistujien työssä jaksamista kriisi- ja trauman kontekstissa.

Vastuukouluttajan näkökulmasta koulutus on vuodesta toiseen antoisaa innostuneiden, aktiivisten ja aiheeseen paneutuneiden osallistujien ansiosta. Kriisi- ja traumatyön kentälle syntyy jatkuvasti uutta tutkimusta ja tietoa, ja vastuukouluttajana toimiminen tässä koulutuksessa innostaa syventämään omaa osaamista aiheen parissa jatkuvasti.

Kirjoittaja:

Taina Ojaniemi, lehtori, sosiaali- ja terveysala, TAMK

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi