Tekoälyn nykytila ja tulevaisuus – näkymiä AIKO hankkeen ensimmäisestä työpajasta

Mitä tekoäly tarkoittaa käytännössä?

Tekoälyllä tarkoitetaan koneiden kykyä suorittaa tehtäviä, jotka edellyttävät ihmiselle tyypillisiä kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista, päättelyä ja ongelmanratkaisua. Kyse ei ole yhdestä teknologiasta, vaan laajasta joukosta menetelmiä ja sovelluksia, joita hyödynnetään jo monilla aloilla.

Työpajassa tekoäly jäsennettiin kolmeen pääluokkaan:

• Kapea (heikko) tekoäly, joka on erittäin tehokas rajatussa tehtävässä – ja jota käytetään laajasti jo nyt
• Yleinen (vahva) tekoäly, joka vastaisi ihmisen kaltaista ymmärrystä ja tietoisuutta
• Supertekoäly, joka ylittäisi ihmisen älykkyyden kaikilla osa‑alueilla

Nykyiset sovellukset perustuvat lähes poikkeuksetta kapeaan tekoälyyn, mutta niiden vaikutus on silti merkittävä.

Miksi tekoäly on nyt keskiössä?

AIKO‑projektin työpajassa korostui, että tekoälyn nopea nousu ei johdu yksittäisestä läpimurrosta, vaan useiden tekijöiden samanaikaisesta kehityksestä:

• datan määrän ja saatavuuden kasvu
• laskentatehon merkittävä lisääntyminen
• valmiit tekoälytyökalut ja kehitysalustat
• yritysten ja organisaatioiden kasvava tarve tehostaa toimintaa ja luoda uusia palveluja

Tekoäly on noussut strategiseksi kysymykseksi, ja yhä useampi organisaatio tarkastelee sitä osana pitkän aikavälin kehitystään.

Mitä tämä tarkoittaa digikehitystiimeille – ja opiskelijoille?

Siilin kokemusten mukaan tekoäly tuo mitattavia tehokkuushyötyjä koko digikehitystiimille:

• liiketoiminta- ja tuoteomistajien työmäärä vähenee noin 10–15 %
• suunnittelijoiden työ tehostuu vastaavasti
• kehittäjien ja testaajien työmäärä voi vähentyä jopa 30 %

AIKO-hankkeen kannalta tämä herättää tärkeän kysymyksen:
millaisia taitoja tarvitaan, kun työ ei ole enää tekemistä rivitasolla, vaan tekoälyn ohjaamista ja valvontaa?

Miltä lähitulevaisuus näyttää?

Siilin ennusteen mukaan vuoteen 2028 mennessä digikehitystiimeissä:

• ihmiset toimivat yhä enemmän tekoälyagenttien ohjaajina
• rutiinitehtävät automatisoituvat
• korostuvat kyky ymmärtää kokonaisuuksia, dataa ja liiketoimintaa

AIKO-hankkeen näkökulmasta tämä vahvistaa tarvetta kehittää monialaista, työelämälähtöistä tekoälyosaamista, jossa yhdistyvät tekninen ymmärrys, liiketoiminta ja eettinen ajattelu.

Suomella on hyvät lähtökohdat menestyä tekoälyn hyödyntämisessä, mutta se edellyttää rohkeutta kokeilla, skaalata ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Keskeiset opit TAMK:lle ja AIKO-hankkeelle

• Tekoäly on jo nyt keskeinen osa monien alojen arkea
• Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti – koulutuksen on pysyttävä mukana
• Suurin arvo syntyy, kun tekoäly viedään tuotantoon asti
• Ihmisen rooli siirtyy tekemisestä ohjaamiseen ja arviointiin

AIKO-hanke toimii tärkeänä sillanrakentajana TAMK:n ja työelämän välillä, jotta tekoälyosaaminen vastaa todellisiin tarpeisiin – ei vain hypeen.

Lähteet

AIKO-työpaja 1: Tekoälyn tilannekatsaus ja yrityskokemukset | AIKO – Tekoälyn soveltaminen yritysten automaatioratkaisuissa | Tampereen korkeakouluyhteisö

Peter Ylénin (VTT) asiantuntijaesitykseen AIKO‑projektin ensimmäisessä työpajassa 21.5.2025.

Marko Jaanu (Siili Solutions) asiantuntijaesitykseen AIKO‑projektin ensimmäisessä työpajassa 21.5.2025.

Kirjoittajat:

Antti Välimäki, lehtori, Sähkö- ja Automaatiotekniikan osasto

Outi Rask, lehtori, teollisuusteknologia