Kun energiajärjestelmä muuttuu, myös sähköverkko, teollisuus, kaukolämpö ja muu infrastruktuuri kytkeytyvät toisiinsa uudella tavalla. Tätä kokonaisuutta ei voi hallita ilman automaatiota.
Arvoketjut eivät ole enää lineaarisia
Perinteisesti sähkön arvoketju on ollut selkeä: tuotanto – siirto – kulutus. Vihreässä siirtymässä tämä asetelma muuttuu. Uusiutuva tuotanto on hajautettua ja vaihtelevaa, ja teollisuus voi olla samanaikaisesti sekä sähkön kuluttaja että joustava resurssi energiajärjestelmälle.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että sähköjärjestelmän hallinta ei perustu enää vain tuotannon säätämiseen, vaan yhä enemmän kulutuksen, varastoinnin ja eri sektorien yhteistoimintaan. Automaatiolla on keskeinen rooli siinä, miten nämä arvoketjun osat saadaan toimimaan luotettavasti yhteen.
Sektorikytkennät lisäävät monimutkaisuutta – ja mahdollisuuksia
Yksi keskeinen muutos vihreässä siirtymässä on sektorikytkentöjen lisääntyminen. Esimerkiksi kaukolämpö, vesihuolto ja sähköverkko eivät enää toimi toisistaan erillisinä järjestelminä, vaan ne vaikuttavat yhä enemmän toistensa toimintaan.
Sektorikytkennät tarjoavat mahdollisuuksia joustoon ja energiatehokkuuteen, mutta samalla ne lisäävät järjestelmän monimutkaisuutta. Kun yhden sektorin päätökset vaikuttavat suoraan toiseen, kokonaisuuden hallinta edellyttää reaaliaikaista tietoa, ennustamista ja automaattista ohjausta.
Automaation tehtävänä on yhdistää eri sektorien järjestelmät niin, että paikalliset optimoinnit eivät muodostu koko järjestelmän kannalta ongelmallisiksi.
Kantaverkko osana joustavaa energiajärjestelmää
Vihreässä siirtymässä myös kantaverkon rooli muuttuu. Fingrid ei toimi pelkästään sähkön siirtäjänä, vaan yhä enemmän järjestelmän koordinaattorina, jonka tehtävänä on varmistaa sähköjärjestelmän tasapaino muuttuvissa olosuhteissa.
Automaation merkitys korostuu esimerkiksi:
- tuotannon ja kulutuksen ennustamisessa
- häiriötilanteisiin varautumisessa
- joustavien resurssien hyödyntämisessä
Ilman automaattisia järjestelmiä sähköjärjestelmän nopea reagointi ei olisi mahdollista. Automaation avulla kantaverkko pystyy tukemaan vihreää siirtymää samalla, kun toimitusvarmuus säilyy korkealla tasolla.
Yhteinen nimittäjä: näkyvyys ja koordinaatio
Automaation roolia vihreässä siirtymässä yhdistää yksi keskeinen teema: näkyvyys koko järjestelmään. Kun energiajärjestelmä koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä osista, yksittäisten toimijoiden päätökset eivät riitä.
Automaation avulla syntyy:
- yhteinen tilannekuva
- kyky ennakoida muutoksia
- mahdollisuus koordinoida eri toimijoiden toimintaa
Suomen Automaatioseuran toteuttama kysely ja kyselyn taustalla oleva työryhmä nostivat esiin juuri tämän näkökulman: automaation merkitys vihreässä siirtymässä tunnistetaan, mutta sen roolia koko järjestelmän yhteensovittajana ei vielä aina tuoda esiin.
Vihreä siirtymä on ennen kaikkea järjestelmämuutos
Tämä tekee vihreästä siirtymästä erilaisen kuin aiemmat energiamurrokset. Kyse ei ole vain teknologiavaihtoehdoista, vaan siitä, miten järjestelmät keskustelevat keskenään.
Automaation avulla vihreä siirtymä voidaan toteuttaa hallitusti:
- ilman vakavia häiriöitä
- kustannustehokkaasti
- ja koko energiajärjestelmän näkökulmasta kestävästi
Juuri siksi automaatio ansaitsee paikkansa vihreän siirtymän ydinkeskustelussa – ei vain teknisenä ratkaisuna, vaan koko järjestelmän toimintakyvyn mahdollistajana.
Lähteet
Ohenoja, M., Bergman, S., Rask, O. & Majanne, Y. (2025). Automaatio vihreässä siirtymässä – kysely ja työryhmän toimintasuunnitelma. Automaatiopäivät 2025 – Automation Days 2025. Suomen Automaatioseura ry.
Automaatio vihreässä siirtymässä
Linnamaa, L. (2025). Säätöä verkossa – kantaverkkoyhtiö arvoketjun osana. Esitys Automaatio vihreässä siirtymässä -webinaarissa 19.9.2025. Fingrid Oyj / Suomen Automaatioseura ry.
Katsele webinaariesitys
Hietaharju, P. (2025). Kaukolämmön ja vesihuollon sektori-integraatio. Esitys Automaatio vihreässä siirtymässä -webinaarissa 19.9.2025. Oulun yliopisto / Suomen Automaatioseura ry.
Kaukolämmön ja vesihuollon sektori-integraatio – esitys
Kirjoittaja:
Outi Rask, lehtori, automaatiotekniikka
Kommentit