Tässä muutoksessa automaatio nousee keskeiseen rooliin. Se ei ole vihreän siirtymän tavoite sinänsä, vaan väline, jonka avulla teollisuus pystyy toimimaan tehokkaasti, luotettavasti ja ilmastotavoitteita tukevalla tavalla.
Joustavuus yhdistää energian, teollisuuden ja automaation
Uusiutuvaan energiaan perustuva sähköjärjestelmä on aiempaa vaihtelevampi. Sähköä tuotetaan paljon silloin, kun tuulee tai aurinko paistaa – ja vähemmän muina aikoina. Tämä haastaa erityisesti teollisuutta, jonka prosessit on perinteisesti suunniteltu tasaiselle ja ennustettavalle energiantuotannolle.
Ratkaisuksi nousee jousto:
- milloin energiaa käytetään
- kuinka paljon prosessia voidaan hetkellisesti säätää
- miten tuotanto ja kulutus sovitetaan yhteen ilman, että laatu, turvallisuus tai taloudellisuus kärsivät
Juuri näiden kysymysten ratkaiseminen on automaation ydinaluetta.
Kulutusjousto – joustoa teollisuusprosessien sisällä
Kulutusjousto on hyvä esimerkki siitä, miten automaation avulla voidaan edistää vihreää siirtymää teollisuudessa. Kulutusjousto tarkoittaa sähkönkäytön ajoittamista ja säätämistä tilanteen mukaan – ei tuotannon pysäyttämistä, vaan älykästä sopeutumista.
Energiaintensiivisissä teollisuusprosesseissa jousto syntyy esimerkiksi:
- prosessien sisäisistä varastoista
- lämpö- ja materiaalivirtojen hallinnasta
- mahdollisuudesta sallia hetkellisiä muutoksia tuotantotehossa
Tällaisten joustomahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ei ole mahdollista ilman automaatiota: tarvitaan mittauksia, prosessimalleja ja ohjausta, jotka tekevät joustosta hallittua ja turvallista. Kulutusjousto ei itsessään ole vihreä teko, mutta se mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaamman käytön ja siten tukee koko energiajärjestelmän kestävyyttä.
Vetytalous – uusi jouston muoto teollisuudessa
Myös vetytalous voidaan nähdä ennen kaikkea joustoratkaisuna. Vety toimii linkkinä sähköjärjestelmän ja teollisuuden välillä: sähköä voidaan muuttaa vedeksi kemialliseksi energiaksi silloin, kun sitä on runsaasti tarjolla ja hyödyntää myöhemmin teollisuuden raaka-aineena tai energianlähteenä.
Vedyn tuotanto veden elektrolyysillä ei kuitenkaan ole yksinkertainen “päälle–pois”-prosessi. Jotta elektrolyyserit voivat toimia aidosti joustavasti, niiden käyttöä täytyy ohjata tarkasti:
- tuotantotehoa säädetään sähköjärjestelmän tilanteen mukaan
- turvallisuus ja laitteiden kestävyys on varmistettava
- tuotantoa ei saa ajaa tavalla, joka lyhentää investointien elinkaarta
Tässäkin automaatio on ratkaiseva tekijä. Se mahdollistaa sen, että vedyn tuotanto voi joustaa ylös ja alas ilman, että prosessi muuttuu hallitsemattomaksi. Vetytalous ei siis ole vain uusi energiateknologia, vaan uusi tapa lisätä joustavuutta teolliseen energiajärjestelmään.
Yksittäisistä joustoista kohti joustavaa teollisuutta
Kulutusjoustot ja vetytalouteen liittyvät joustot osoittavat samaa perusasiaa: vihreä siirtymä teollisuudessa ei rakennu yhdestä ratkaisusta, vaan kyvykkyydestä reagoida muutokseen.
Automaation rooli on yhdistää:
- vaihteleva energian tuotanto
- teollisuuden prosessit
- varastointi ja markkinasignaalit
Kun nämä toimivat yhdessä, teollisuus ei ole vain energian kuluttaja, vaan aktiivinen osa kestävää energiajärjestelmää.
Miksi automaatiosta pitää puhua enemmän?
Suomen Automaatioseuran kysely ja työryhmän toiminta korostavat, että automaation merkitys vihreässä siirtymässä kyllä tunnistetaan – mutta se jää usein piiloon näkyvämpien teknologioiden taakse.
Joustavat ratkaisut eivät synny sattumalta. Ne syntyvät suunnittelusta, ohjauksesta ja järjestelmien yhteispelistä. Tässä automaatio ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan strateginen mahdollistaja.
Kun keskustelemme vihreästä siirtymästä teollisuudessa, kannattaakin kysyä:
kuinka joustavia ratkaisumme oikeasti ovat – ja mitä roolia automaatio niissä näyttelee?
Usein vastaus löytyy juuri sieltä, missä automaatio toimii hiljaisena, mutta ratkaisevana mahdollistajana.
Lähteet
Kosonen, A. (2025). Vedyn tuotannon joustavuus – Veden elektrolyyserit. Esitys Automaatio vihreässä siirtymässä: Joustavuus ja käyttöautomaatio -webinaarissa 20.3.2025. Suomen Automaatioseura ry.
https://www.automaatioseura.fi/site/assets/files/4851/vedyn_tuotannon_joustavuus_-_veden_elektrolyyserit_kosonen.pdf
Juntunen, T. (2026). Kulutusjouston identifiointi energiaintensiivisissä teollisuusprosesseissa. Esitys Suomen Automaatioseura ry:n tapahtumassa.
https://www.automaatioseura.fi/site/assets/files/4851/kulutusjouston_identifiointi_energiaintensiivisissa_teollisuusprosesseissa.pdf
Ohenoja, M., Bergman, S., Rask, O. & Majanne, Y. (2025). Automaatio vihreässä siirtymässä – kysely ja työryhmän toimintasuunnitelma. Automaatiopäivät 2025 – Automation Days 2025, extended abstract. Suomen Automaatioseura ry.
https://www.automaatioseura.fi/site/assets/files/5104/apad_2025_abstract_1419.pdf
Kirjoittaja:
Outi Rask, lehtori, automaatiotekniikka
Kommentit