Moniammatillisuus mahdollistaa kasvun kuntoutuksen asiantuntijana

Opiskelemme monialaisen kuntoutuksen ylempää tutkinto-ohjelmaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Olemme tahoillamme työskennelleet useita vuosia erilaissa moniammatillisissa työyhteisöissä. Opintojen myötä olemme saaneet vahvistusta moniammatillisen työotteen tärkeydestä. Tässä blogikirjoituksessa kerromme moniammatillisuuden merkityksestä kuntoutuksen asiantuntijatyössä.

Toimimme kuntoutuksen kentällä, kuulonkuntoutuksessa kuntoutusohjaajana, ikäihmisten palveluasumisessa fysioterapeuttina ja kuntoutukseen suuntautuneella lähisairaalan osastolla sairaanhoitajana.

Kirjallisuuden mukaan moniammatillisuus on työskentelymuoto, jota sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yhä enemmän. Vaatimus moniammatillisesta työotteesta nousee lainsäädännöstä sekä sosiaali- ja terveysalan uudistuksista. Vaatimus moniammatillisuuteen korostuu entisestään terveydenhuollon toimintarakenteiden uudelleen järjestäytymisen myötä. Terveydenhuollossa asiakkaan hoitamiseen liittyvät kysymykset nähdäänkin yhä vahvemmin eri ammattilaisten yhteisenä työalueena. Moniammatillinen työote on uudenlainen edellytys kaikille terveydenhuollon toimijoille.  (Tiirinki, Suhonen, Lunkka, Turkki 2016, 105, 106.)

Yhdessä toimiminen

Käytännön työtä tehneitä merkitsee moniammatillisuus meille yhdessä ajattelemista ja yhdessä tekemistä. Potilaiden tilanteisiin saadaan paremmat ratkaisut, kun potilaan asioita tarkastellaan yhdessä eri koulutustaustan omaavien työntekijöiden kesken. Moniammatillinen työyhteisö mahdollistaa työntekijälle uusien asioiden oppimisen yhdessä tekemisen ja keskustelun kautta.

Käytännön työssä olemme tunnistaneet, että moniammatillinen työote tarkoittaa keskustelua siitä mitä toinen tekee ja miten yhteiset taidot saadaan nivottua yhteen potilaan parhaaksi. Oleellista on ymmärtää mitä toinen työntekijä tekee ja mikä on hänen osaamistaan. Yhteistyötä tehden opimme tunnistamaan oman ja sen toisen osaamisen sekä yhteisen rajapinnan. Tämän tiedon myötä voimme ohjeistaa potilasta hoitopolulla etenemisessä.

Jaettu tieto

Moniammatillisessa työyhteisössä muodostuu eri ammattilaisten kesken jaettua tietoa. Tätä tietoa jaetaan sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi erilaisissa kuntoutuskokouksissa. Arjen työssä työntekijöiden kesken rakentuu jaettua tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuntoutusohjaaja jakaa tiedon audionomin, psykologin, sosiaalityöntekijän, puheterapeutin ja erikoislääkärin kanssa. Puheterapeutin kanssa jaamme yhteisen mielenkiinnon kommunikaatio-opetuksesta.

Fysioterapeutti jakaa tietoa päivittäin yksikön lähihoitajien ja sairaanhoitajien kanssa potilaiden toimintakyvystä sekä apuvälinetarpeesta. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös lääkärin kanssa, jolloin keskustellaan esimerkiksi potilaiden kaatumisriskien arvioinnista.

Sairaanhoitaja työskentelee päivittäin moniammatillisessa tiimissä yhdessä hoitajien, terapeuttien, sosiaalityöntekijä, asiakasohjaajien ja lääkärin kanssa. Päivittäin yhdessä arvioidaan potilaiden toimintakykyä ja jatkohoidon suunnittelua.

Moniammatillisuuden työote on opittavissa oleva taito, jota tulee harjoitella sekä koulutuksessa että työelämässä. Moniammatillinen työote ei kehity automaattisesti ja itsestään. Sen kehittyminen vaatii omien asenteiden tarkastelua, oman ammatti-identiteetin hahmottamista suhteessa muiden työntekijöiden tekemiseen ja osaamiseen. Moniammatillisuuden taitoa tulee opetella tietoisesti ja sen on iso osa ammatillista kasvua. Moniammatillisuus ei myöskään rakennu työyhteisön toimintatavaksi itsestään. Siihen tulee olla esihenkilön ja johdon tuki. (Mönkkönen, Kekoni 2020, 215, 223.)

Moniammatillisuus siltana

Haluamme lopuksi kuvata moniammatillista työotetta mielikuvan kautta: Moniammatillisuus työmuotona on kuin silta kahden työntekijän välillä. Tälle sillalle astutaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen avulla, jossa eri alojen ammattilaiset kunnioittavat toistensa asiantuntijuutta. Silloin siltojen päät eivät ole rajoja vaan yhdyspintoja, jotka ylitetään yhteistyössä. Sillan kautta liikutellaan tietoa puolelta toiselle, joka jalostuu liikkumisen aikana. Toiseen työntekijään luotetaan yhteisen tiedon kasvattamisen suhteen. Tällöin on kyse omasta ja toisen ammatti-identiteetistä sekä molemmin puolisesta ammatillisen osaamisen kunnioittamisesta.

Lähteet:

Mönkkönen, K., Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) uudistuva sosiaali- ja terveysala, 215–240. E-kirja. Tampere, Tampere University Press.

Tiirinki, H., Suhonen, M., Lunkka, N., Turkki, L. 2016. Diversiteetin kohtaaminen moniammatillisessa terveysalan johtamisessa. Syväjärvi, A. & Pietiläinen, V. (toim.) Teoksessa Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen, 103–146. E-kirja. Tampere, Tampere University Press.

Kirjoittajat:

Kirsi Alm, Katja Kokko ja Sanna Tuppurainen opiskelevat TAMKin Monialaisen kuntoutuksen ylemmässä tutkinto-ohjelmassa
Kuva: Unsplash

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi