Aluekehittäminen ja maakunnallinen yhteistyö vaatii hyviä verkostoja

Verkostossa omalle ajattelulleen voi saada sparrausta muilta samankaltaisten asioiden kanssa toimivilta.

Verkostoituminen on esillä jokapäiväisessä puheessa ja toimintamallina yleinen. Tästä huolimatta verkostotyössä törmätään usein erilaisiin raja-aitoihin, seinämiin ja siiloihin. Työtä tehdään edelleen usein ennemmin eriytyneissä piireissä kuin avoimesti yhdessä, toisilta oppien ja toisille jakaen. Maakuntakorkeakoulutoiminnassa verkostotyöskentelystä halutaan tehdä entistä avoimempaa rakentamalla verkostolle mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia, jakaa oivalluksiaan ja sparrata toinen toisiaan matalalla kynnyksellä.

Maailmalla vaikuttavissa megatrendeissä painotetaan keskinäisriippuvaisuutta haasteiden ja ongelmien sekä kriisien ja muutosten äärellä (Dufva ja Rekola, 2023). Yhteiskunnalliset sekä toimintaympäristölliset muutokset heijastuvat yritysten ja organisaatioiden toimintaan. Muutospaineiden jyllätessä verkostotyön merkitys korostuu: ratkaisuja on helpompaa etsiä ja löytää yhdessä kuin yksin.

Verkostot voivat tukea uuden suunnan löytämisessä sekä tiedon jakamisessa (Järvensivu, Nykänen & Rajala 2010), innovoinnissa ja yhteisen tekemisen paikkojen oivaltamisessa. Ratkaisun hakeminen johonkin ongelmaan, tarve synnyttää jotakin uutta sekä synergian hyödyntäminen ovatkin verkostoitumisen keskeisiä motiiveja. Verkostoilla haetaan hyötyjä esimerkiksi kustannustehokkuuden, uuden liiketoiminnan sekä arvoketjujen kautta. (Laasonen ym. 2020.) Alueellinen kehittäminen perustuu puolestaan vuorovaikutukseen ja eri toimijoiden väliseen työnjakoon sekä yhteisiin tavoitteisiin, usein erilaisissa verkostoissa toimien.

Maakuntakorkeakoulu yhteistyöväylänä

Tampereen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulutoiminta perustuu kumppanuussopimuksiin, joita ovat solmineet: Akaa, Luoteis-Pirkanmaa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö), Mänttä-Vilppula, Sastamala sekä Virrat ja Ruovesi. Näiden yhdeksän kunnan alueella maakuntakorkeakoulun aluekehittäjät sekä kuntien ja elinkeinoelämän edustajat muodostavat maakuntakorkeakouluverkoston. Maakuntakorkeakouluverkosto on luontainen yhteistyöväylä asioiden ja ilmiöiden kehittämiseksi omaa kuntaa laajemmalla näkemyksellä tuoden mukaan myös TAMKin osaamista ja panostusta.

Isommassa kuvassa verkostossa jaetaan samat haasteet liittyen esimerkiksi työvoiman saatavuuteen, alueiden veto- ja pitovoimaan sekä osaamisen kehittämismahdollisuuksiin ja hanketoimintaan. Eri sopimuskunnat ovat kuitenkin erilaisia, ja niiden yrityskentät rakenteiltaan eri tavalla painottuneita. Mitä syvemmälle yksityiskohtiin ja toimintatapoihin sukeltaa, sitä enemmän kumppaneilla on omia erityispiirteitään ja tapojaan toimia. Paikkansa on siis myös pienemmissä piireissä tehtävälle yhteistyölle, mutta usein toimimme huomaamattamme omissa siiloissamme silloinkin, kun se ei olisi tarpeen.

Voimavarojen yhdistäminen kannattaa

Maakuntakorkeakoulun verkostotyöskentelystä voidaan löytää ratkaisuja entistä järkevämpään tekemiseen ja voimavarojen yhdistämiseen. Samoja tai samankaltaisia asioita on hyödyllistä pohtia omaa katsantokantaa laajemmin. Toisella voi olla tiedossaan jo ratkaisu, ehkä kokemuksiakin, pohtimaamme asiaan. Tai meillä voi olla toimiviksi todettuja toimintamalleja levitettäväksi käyttöön laajemminkin. Mahdolliset hyödyt konkretisoituvat esimerkiksi yhteisinä hankkeina, joissa useampi alueellisempi ja pienempi hankeajatus yhdistetään jo rahoituksenhakuvaiheessa yhteen suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Maakuntakorkeakoulu on toimiva väylä edistää eri toimijoiden ja alueiden vahvuuksiin, laajapohjaiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kiinnittyviä toimintatapoja. Aluekehittäjät haluavat osaltaan mahdollistaa, että maakunnan reuna-alueillakin ollaan uusimman tiedon, osaamisen ja mahdollisuuksien äärellä.

Uutena avauksena maakuntakorkeakoulutoiminnassa aloitetaan kaikkien sopimuskumppanien ja alueiden yrityksien edustajille tarkoitetut säännölliset tapaamiset verkossa. Niiden tarkoituksena on käsitellä matalalla kynnyksellä ajankohtaisia asioita, esimerkiksi osaamisen kehittämistarpeita tai tarjolle avautuvia oppimismahdollisuuksia opiskelijoille sekä ajatuksia yhteisten rahoitushakujen suhteen. Tavoitteena ei ole vähentää kunkin sopimuskunnan kanssa tehtävää kahdenkeskistä yhteistyötä, vaan rikastuttaa sitä avaamalla mahdollisuuksia ja löytämällä paikkoja laajemman yhteistyön tekemiselle.

Kirjoittaja: Jussi Savolainen, aluekehittäjä, Maakuntakorkeakoulu, TAMK

Kuva: Pixabay

Lähteet:

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Järvensivu, T., Nykänen, K. & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. https://docplayer.fi/67887850-Verkostojohtamisen-opas-verkostotyoskentely-sosiaali-ja-terveysalalla.html

Laasonen, V., Antikainen, J., Kolehmainen, J., Heikkinen, B., Piirainen, K., Järvelin, A-M., Teräs, J. & Turunen, E. 2020. Aluekehittämisen verkostoyhteistyön toiminta- ja rahoitusmallit – Kohti vaikuttavaa verkostotyötä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:18.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *