Sosiaalisen yhteyden puute vaikuttaa ihmisen terveyteen yhtä merkittävästi kuin tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö tai fyysisen liikunnan puute (Holt-Lunstad, Smith & Layton, 2010).
Saadessamme ymmärrystä ja myötätuntoa, sosiaalisen yhteyden kokemus vahvistuu, mikä tukee kokonaisvaltaisesti hyvinvointiamme. Hyödynsimme tätä Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoiman ESR-rahoitteisessa Kestävä aivoterveys -hankkeessa järjestämällä opettajille suunnattuja psykologin vetämiä pienryhmiä.
Parhaimmillaan ryhmässä tulee turvallisessa ilmapiirissä kohdatuksi ja nähdyksi, mikä tukee autonomisen hermoston ja aivojen tasolla palautumista ja omien voimavarojen käyttöönottoa. Riskinä vertaisten keskusteluissa on negatiivisten kokemusten vahvistuminen. Peilisolujen kautta muiden negatiiviset kokemukset tarttuvat helposti ihmisestä toiseen. Tämän takia pelkkä puhuminen ei välttämättä riitä, vaan tarvitaan arjen keinoja kehoon ja aivoihin liittyvien stressin hyvinvointiriskien säätelyyn.
Iida löysi uusia toimintamalleja
Blogiteksteissäni kerron Iidasta yhtenä esimerkkinä siitä, millaisilla tavoilla omaa palautumista voi vahvistaa. Hän kuvailee, että pienryhmäkohtaamisissa tärkeää oli se, että niissä ei jääty ”puhdittomien ihmisten ankeuttajapuheen” tasolle, vaan heitä ohjattiin konkreettisten kysymysten kautta löytämään uusia ja rakentavampia ajatus- ja toimintamalleja. Iida oivalsi, että marttyyrin tai uhrin roolit eivät palvele ihmistä itseään, vaan niistä on luovuttava rajojen, jämäkkyyden harjoittelemisen ja myös sisäisen puheen muuttamisen avulla.
Iida ymmärsi, että häntä ei vaivannut perfektionismi, vaan sitkeän selviytyjän rooli. Hän lähti tätä tietoisesti muuttamaan ensin kokeilemalla pienryhmästä saatuja käytännön ohjeita ja rajoituksia esimerkiksi työn ja vapaa-ajan selkeästä erottamisesta. ”Yksi mun uusista säännöistä liittyykin siihen, että vaikka mitä olisi kesken ja katastrofit levällään, lähden kotiin 30 minuutin sisällä oppituntien loppumisesta. Se on ollut hiton hyvä sääntö. Tyynesti ovet kiinni ja tossua toisen eteen. Kotona koiran kanssa metsähaahuilut ja sitten 30 minuutin päiväunet. Siitä alkaa lempeästi vapaa-aika, eikä ole nääntynyt olo”, kirjoittaa Iida.
Aivomme tarvitsevat rauhaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Iida ei enää avaa sähköpostia aamuisin, jotta päivän vaatimukset eivät jyrää yli jo heti aamusta. Sähköpostin lukemiselle löytyi oma ajankohta päivästä, jolloin hän keskittyy ainoastaan niihin. Iidan kokemuksessa nousee tärkeäksi myös itsensä johtamiseen liittyvien taitojen ja jämäkkyyden vahvistuminen. Hän kokee ”syntisen hyvää mieltä heittäessään roskiin sähköpostikyselyitä ja vähemmän tärkeitä kivoja tapahtumaehdotuksia”.
Tällainen priorisointi säästää työaikaa, auttaa keskittymään olennaiseen, vahvistaa aivorauhaa ja lisää työnhallinnan tunnetta. Paine olla jatkuvasti tavoitettavissa vaikeuttaa palautumista (Sonnentag 2012; Barber, Conlin & Santuzzi, 2019; Crolpley ym. 2017). Nykyisin Iida pitää työpuhelinta äänettömällä ja tarkistaa sen kerran päivässä. Tämä muuttaa muidenkin toimintakulttuuria jatkuvasta saatavilla olosta.
Iida yllättyi siitä, että edellä kuvatuilla muutoksilla hän saakin päivän aikana enemmän aikaiseksi ja voi itse paremmin. Myös oman työn merkityksellisyyden kokemus vahvistuu, kun saa keskittyä enemmän aitoon ja kiireettömään kohtaamiseen.
Lue aikaisemmin TAMK-blogissa julkaistu kirjoitus:
Mitä voimme tehdä oman hyvinvoinnin hyväksi? Osa 1
Lue seuraava aiheeseen liittyvä kirjoitus:
Miten voimme vahvistaa omaa hyvinvointiamme vuorovaikutuskuormituksessa? Osa 3
Lähdeviitteet:
Barber, L. K., Conlin, A. L & Santuzzi, A. M. 2019. Workplace Telepressure and Work–life Balance Outcomes: The Role of Work Recovery Experiences. Stress and Health 35, no. 3 350-362
Cropley, M., Plans, D., Morelli, D., Sütterlin, S., Inceoglu, I., Thomas, G., & Chu, C. 2017. The Association Between Work-Related Rumination and Heart Rate Variability: A Field Study. Frontiers in Human Neuroscience 11: 27: https://doi.org/10.3389/fnhum.2017.00027
Holt-Lunstad, J., Smith, T.B. & Layton, J. B. 2010. Social relationships and mortality risk: A meta-analytic review. PLoS Medicine Jul 27;7(7) https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1000316
Sonnentag, Sabine. 2012. ”Psychological Detachment From Work During Leisure Time: The Benefits of Mentally Disengaging From Work.” Current Directions in Psychological Science 21(2): 114-118. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0963721411434979
Kirjoittaja:
Riikkaelina Susipolku, Kestävä Aivoterveys -hankkeen asiantuntija, psykologi, sosionomikoulutuksen lehtori
riikkaelina.susipolku@tuni.fi
ORCID-tunnus: https://orcid.org/0009-0006-9823-4519
Kuva: Pixabay
Kommentit