Tutorryhmässä oppiminen motivoi

Kuvituskuva

Toteutamme fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa ongelmaperustaista oppimista. Opetussuunnitelma on rakennettu oppiainejaottelun asemasta ammatin ydinsisältöjen mukaisiksi teemakokonaisuuksiksi. Opettajat toimivat valmentajamaisesti ja opiskelijoiden itsearviointi ja vertaisarviointi ovat tulleet opettajan laadullisen arvioinnin rinnalle.

Tutorryhmät opiskelun punainen lanka

Ongelmaperusteisen oppimisen perustana ovat tutorryhmät. Niissä rakennetaan yhteisöllisesti uutta osaamista. Tutorryhmätapaamisia on 1-2 kertaa viikossa. Ne muodostavat opiskelun punaisen langan: niissä opiskelijat muodostavat opintojaksojen tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ja käsittelevät itsenäisesti hankkimaansa tietoa vastauksena asettamiinsa tehtäviin. Oppimisprosessin käynnistäjinä toimivat lähtökohdat on suunniteltu yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa.

Lähetimme helmikuussa 2021 syksyllä 2020 aloittaneille fysioterapeuttiopiskelijoille sähköpostikyselyn. Pyysimme opiskelijoita kuvaamaan tutorryhmätoimintaa ja sen vaikutusta opiskelijan henkilökohtaiseen oppimiseen. Ryhmän 42:sta opiskelijasta 10 vastasi kyselyyn.

Ryhmässä autetaan toisia

Opiskelijoiden mielestä noin kymmenen opiskelijan ryhmä on sopiva. Opiskelijoiden esille ottamat erilaiset näkökulmat, kokemukset ja esimerkit rikastuttavat opiskeltavasta aiheesta käytävää teoreettiseen tietoon pohjautuvaa keskustelua. Ne myös helpottavat tiedon sisäistämistä. Opiskelijat näkivät yhteisen tiedon jakamisen merkittävänä hyötynä oppimisessa.

Tutorryhmässä toimitaan yhdessä, kuunnellaan jokaista ja kaikille annetaan mahdollisuus olla oma itsensä. Vastaajat kertoivat opiskelumotivaationsa olevan yleensä hyvä. Positiivinen ja rento ilmapiiri helpottaa yhteistä työskentelyä ja ryhmäytymistä sekä kannustaa opiskelemaan. Lisäksi ryhmäläiset auttavat toisiaan ymmärtämään kulloinkin käsiteltävää asiaa. Ryhmän kanssa toteutettu oppimistehtävän purku tuo vastaukset myös niihin kysymyksiin, jotka ovat jääneet epäselviksi.

Valmentaja oppimisen tukijana

Valmentajalla on suuri merkitys siinä, millaiseksi opiskelija kokee tutortoiminnan. Hyvä valmentaja on osa ryhmää. Hän kuuntelee ja johdattelee tarvittaessa opiskelijoiden keskustelua pysymään tavoitteiden suunnassa. Valmentaja voi myös toimia tutorryhmän asiantuntijajäsenenä, vaikka se ei ole hänen pääasiallinen tehtävänsä. Oleellisempaa on, että valmentaja antaa opiskelijoiden valita käsiteltävät asiat ja myös käsitellä niitä vapaasti. Hänen on kuitenkin tärkeä ohjata ryhmää tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista ja mahdollisuuksien mukaan myös korjata virheellisyyksiä.

Valmentajan ja opiskelijoista valitun puheenjohtajan roolit ovat tutorryhmän toiminnassa erityisen tärkeitä. Heidän tehtävänään on ohjata keskustelua positiivisessa hengessä kohti yhteistä tavoitetta. Vastaajien mukaan hyvä valmentaja antaa opiskelijoille vapautta ja myös palautetta, joka ohjaa oppimisprosessin kehittymisessä. Valmentajan tulee heidän mukaansa tarvittaessa puuttua ristiriitatilanteisiin ja ohjata ryhmädynamiikkaa, jotta kaikki opiskelijat pääsevät osallistumaan ja kehittymään ryhmän jäseninä tasapuolisesti.

Korona-aikakin mahdollisti tutortyöskentelyn

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista kaikki pitivät tutortyöskentelyä mielenkiintoisena toimintatapana – niin lähikontakteina kuin myös verkossa toteutuen. Se ohjaa itsenäiseen ja sinnikkääseen tiedonhankintaan ja osallistumaan aktiivisesti asiasisältöjä käsitteleviin keskusteluihin. Korona-aika on kuitenkin aiheuttanut päänvaivaa. Perinteinen ”haahuilu” kirjaston hyllyjen välissä aineistoja selaillen ei ole onnistunut ja tietoa on pitänyt hankkia ”yksitoikkoisemmin” verkkoympäristön runsaasta valikoimasta.

Ilahduttavaa on, että korona-aika ei ole poistanut mahdollisuutta tutortyöskentelyyn. Se on vain muuttanut toiminnan muotoa. Silti kaikki odottavat myös ongelmaperustaisen oppimisen ydinmenetelmän eli tutortyöskentelyn mahdollistuvan piakkoin lähikontaktissa.

Anttila, H. 2008. Fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia tutorin työskentelyn merkityksestä omaan tutortyöskentelyyn. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavana myös sähköisesti: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02583.pdf

Lähteenmäki, M-L. 2006. Asiantuntijuuden kehittyminen ongelmaperustaisessa fysioterapeuttikoulutuksessa (Development of expertise in problem based physiotherapy education). Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis; 1197, Tampereen yliopisto, Tampere.

Sadlo, G. 2011. Learning through Problems: Perspectives from Neuroscience. In Davies, E., de Graaff, E & Kolmos, A. PBL across the disciplines. Ahlborg. 432-445. Saatavan myös sähköisesti: https://vbn.aau.dk/en/publications/pbl-across-the-disciplines-research-into-best-practice

Teksti: Fysioterapian lehtori Pirjo Lehto, fysioterapian yliopettaja Marja-Leena Lähteenmäki sekä fysioterapeuttiopiskelijat Reetta Salmi ja Ruben Vaherto, TAMK

Kuva: Pixabay

 

 

 

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *