Miltä tuntuu siirtyä opiskelijasta ammattilaiseksi vaativassa ympäristössä, jossa päätöksiä on tehtävä nopeasti, vastuuta on paljon ja kaikkea ei vielä voi osata? Ammatillinen osaaminen on työelämän perusta kaikilla aloilla. Sosiaali- ja terveysalalla sen rinnalla korostuvat erityisesti valmiudet toimia epävarmuudessa, kohdata kuormittavia tilanteita, etsiä vaihtoehtoisia reittejä ja säilyttää luottamus siihen, että vaikeuksista voi päästä eteenpäin.
Voisiko psykologinen pääoma auttaa sanoittamaan näitä voimavaroja?
Psykologinen pääoma eli PsyCap kokoaa yhteen neljä psykologista voimavaraa: toivon, pystyvyysuskon, resilienssin ja optimismin. Englanninkielisistä sanoista syntyy lyhenne HERO (Luthans ym. 2007; Luthans & Youssef-Morgan 2017). Se tarjoaa kiinnostavan peilin työelämän kynnykselle.
Toivo: Löydänkö uuden reitin, jos ensimmäinen ei vie eteenpäin?
Pystyvyysusko: Luotanko osaamiseeni myös uudessa tilanteessa?
Resilienssi: Miten palaudun vastoinkäymisestä ja mitä voin siitä oppia?
Optimismi: Näenkö vaikeuksien rinnalla sen, mihin voin vaikuttaa?
Voimavaroja ei rakenneta yksin
Kysymykset ovat henkilökohtaisia, mutta vastuu ei voi jäädä vain yksilölle. Uuden ammattilaisen voimavaroja ei vahvisteta kehottamalla häntä vain jaksamaan paremmin. Näitä voimavaroja voidaan vahvistaa tavoitteiden, harjoittelun, reflektion sekä toisilta saadun palautteen ja tuen avulla (Luthans ym. 2015; Salanova & Ortega-Maldonado 2019). Tarvitaan myös hyvää perehdytystä, palautetta, turvallista ilmapiiriä, toimivaa johtamista ja mahdollisuus pyytää apua.
Siksi haluamme kääntää tutun kysymyksen toisin päin. Sen sijaan, että kysymme vain, onko opiskelija valmis työelämään, voisimme kysyä: Entä jos työelämävalmiutta ei nähdä vain yksilön ominaisuutena, vaan sitä rakennetaan yhdessä?
Työelämävalmiuksia rakennetaan yhdessä
Soteresilienssi-hankkeessa kehitämme keinoja vahvistaa sote-alan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden valmiuksia ennen työelämään siirtymistä ja työuran alkuvaiheessa. Kehittämisen kohteina ovat muun muassa ennakoiva ohjaus, yksilölliset oppimispolut, mikro-opinnot, mentorointi sekä harjoittelun aikaiset ohjaus- ja tukikäytännöt. Samalla rakennamme vahvempaa yhteyttä opiskelijan tarpeiden, koulutuksen ja työelämän muuttuvien vaatimusten välille.
Kirjoittamassamme artikkelissa pohdimme tarkemmin, miten PsyCap voisi tukea työelämävalmiutta ja millaisia mahdollisuuksia se voisi avata ohjaukseen, mentorointiin ja oppimisen reflektointiin (Lehtimäki & Susipolku-Jensen 2026). Samalla nostamme esiin tärkeän rajan: yksilön voimavarojen vahvistaminen ei saa peittää alleen työelämän rakenteita eikä siirtää vastuuta kohtuuttomista olosuhteista työntekijälle.
Mikä HERO-voimavaroista kantaa sinua juuri nyt? Entä mikä niistä kaipaisi vahvistamista? Lue artikkelimme ja jatka keskustelua kanssamme.
Kirjoittajat:
Riikkaelina Susipolku-Jensen, SoteResilienssi-hankkeen asiantuntija
Lehtori (Sosiaali- ja terveysala), Psykologi ja Työterveyspsykologi
Toni Lehtimäki, SoteResilienssi-hankkeen asiantuntija
Lehtori (Liiketalous- ja media, Proakatemia), Väitöskirjatutkija
Lähteet:
Lehtimäki, T. & Susipolku-Jensen, R. 2026. Could psychological capital support work readiness? TAMKjournal. Viitattu 28.8.2026. https://sites.tuni.fi/tamk-pub/health/could-psychological-capital-support-work-life-readiness-toni-lehtimaki-and-riikkaelina-susipolku/
Luthans, F., Avolio, B. J., Avey, J. B., & Norman, S. M. (2007). Positive psychological capital: Measurement and relationship with performance and satisfaction. Personnel Psychology, 60(3), 541–572. https://doi.org/10.1111/j.1744-6570.2007.00083.x
Luthans, F., Youssef-Morgan, C. M. & Avolio, B. J. 2015. Psychological capital and beyond. New York: Oxford University Press.
Luthans, F., & Youssef-Morgan, C. M. (2017). Psychological capital: An evidence-based positive approach. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 4, 339–366. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-032516-113324
Salanova, M. & Ortega-Maldonado, A. 2019. Psychological capital development in organizations: An integrative review of evidence-based intervention programs. Teoksessa Van Zyl, L. E. & Rothmann, S. Sr. (toim.) Theoretical approaches to multi-cultural positive psychological interventions. Cham: Springer, 81–102. https://doi.org/10.1007/978-3-030-20583-6_4
Kommentit